Homoseksuaalisuuteen on tarvittaessa kannustettava
Nykyaikana on tunnustettu se fakta, että ihminen voi rakastua henkilöön, joka on samaa sukupuolta. Ihminen voi tuntea aitoa seksuaalista vetovoimaa oman sukupuolensa edustajaa kohtaan. Rakkaus, hellyys ja seksuaalisuus ovat kauniita asioita, jotka ovat monille elämän kantava voima.
Ihmisellä on oikeus olla oma itsensä, kunhan ei loukkaa kenenkään toisen yksilönvapauksia. Sen vuoksi on pakko kannustaa jokaista olemaan tarvittaessa homoseksuaali tai biseksuaali tai tarvittaessa jopa aseksuaali. Kaikki eivät rakastu vastakkaisen sukupuolensa edustajaan. Lisäksi on mahdollista, että ihminen on syntynyt väärään kehoon ja tarvitsee tulevaisuudessa sukupuolenkorjaushoitoprosessin.
En tiedä, miten nykyään peruskoulussa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa tällainen ihmisenä kasvu otetaan huomioon. Puhutaanko ollenkaan siitä, että joku samaa sukupuolta oleva henkilö voi oikeasti osoittaa kiinnostusta ja romanttisia tunteita juuri häntä kohtaan? Tällaisesta asiasta tulisi puhua, sillä ensimmäinen kerta saattaa kovastikin hämmentää. Täystyrmäys väärällä tavalla voi herkälle ihmiselle merkitä todella pahaa oloa ja häpeän tunnetta. Jokaisella on oikeus valita kumppaninsa itse, mutta kieltävä vastaus on annettava hienotunteisesti. Kuinka sitten ymmärretään se, että kaikki lämpimät tunteet eivät ole seksuaalisuutta? Ilmaisuja on monia, kuten myös rakkauden muotoja. Esimerkiksi lähimmäisenrakkaus ei ole seksuaalisuutta.
Sukupuolesta ja seksuaalisuudesta olisi kannattavaa järjestää jo peruskoulussa oma kurssinsa, eikä vain piilottaa sitä johonkin liikunnan tai biologian osaksi. Moni sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöön kuuluva kokee rajun kriisin siinä vaiheessa, kun ymmärtää olevansa muuta kuin heteronormatiivisuuden prototyyppi. On pakko todeta, että tarvitaan myös näille vähemmistöille kuuluvia vanhainkoteja, sillä suurin osa tarvitsee rakkautta vielä vanhuudessakin ja myös oikeuden elää sellaisena kuin on. Esimerkiksi vanhustenhoidossa on syytä tiedostaa se, ettei vanha lesbonainen kaipaa sitä miesystävää. Näin ollen myös hoitoalan koulutuksessa tarvitaan asiaan liittyviä opintojaksoja.
Paras tapa kannustamisen lisäksi on puhua seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä myönteisesti. Emme tarvitse enää yhtään seksuaalisuutensa vuoksi masentunutta tai pahimmassa tapauksessa itsemurhan tehnyttä homonuorta. Kenenkään ei tulisi säikähtää sitä, että joku oman sukupuolen edustaja ilmaisee rakkaudellisen ja seksuaalisen kiinnostuksen. (Itsekin muistan hiukan säikähtäneeni, kun nuoruudessani yksi minua hieman vanhempi nuorimies olisi halunnut tehdä hiukan intiimimpää tuttavuutta. Osasin kuitenkin hoitaa homman mielestäni sopivasti siten, ettei toiselle jäänyt paha mieli, vaikkei minusta hänelle mitään tullut.)
Haastan nyt kaikki kertomaan omia myönteisiä kokemuksiansa liittyen homoseksuaalisuuteen ja muihin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyen. Kuitenkin olisi myös tärkeää puhua siitä, miltä on tuntunut olla samaa sukupuolta olevan iskuyrityksen kohteena ja siitä, miten on asiaan reagoinut. Rakkaus ja välittäminen ovat tärkeitä asioita ja näin ollen näistä vaikeammista asioista puhuminen on yksi tapa välittää.
t. Jukka
Kirjoittaja on yhdenvertaisuusaktivisti, jota närästi 9.7. Jan Rossin mielipidekirjoitus homoseksuaalisen identiteetin synnystä.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Suurten visioiden henkilöllistymä, senaattori Hakkarainen, loihe lausumaan: "Jospa vaikka sanottais näin, että kun minä autoa tankkaan, en laita bensaa pakoputkeen."
Taitaa Jukalla olla siellä kaapissaan ahdasta!
Missä kaapissa?
No kaappi kuin kaappi!
Siinä tietyssä kaapissa onkin monilla ahdasta. Ja ne kaapit tulisi saada tarpeettomiksi.
Pete, insesti on sairasta. Siihen en kannusta missään nimessä.
Lähisukulaisiin ei kuulu kajota missään tapauksessa. Sen sijaan vanhemmuuden rajoja voi laajentaa ja niitä kuuluu tarkastella paremmin. On totta, että monelle lapselle oma vanhempi on etäisempi kuin setä, eno tai täti.
Ja kyllä, minuakin ärsyttää jokainen vain omaan napaansa tuijottava.
Kerropa Jukka, mikä olisi tarvittava tilanne?
Selventäisitkö, kiitos?
Jukalta aivan loistava kirjoitus <3 iso KIITOS.
Kiitos sinullekin, Miska-Alexander! :)
Hei, Jukka ja muut! :)
Vilkaiskaa myös tämä: http://akutalikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/111022-...
Avartaa varmasti.
Ja jos ihmiset ei kannustamalla ja vapaaehtoisesti käänny homoseksuaalisuuteen, niin sitten on käytettävä pakkokeinoja.
Just eilen tein plänin. Vanhempi tyttäreni on jo ilmoittanut, että hän ei halua koskaan lapsia. Ajattelin, että ehkäpä nuorempi voisi sitten ryhtyä lesboksi tai transmieheksi.
Ai miksikö? No siksi, ettei minulle lankea sitä lapsenvahtimummon roolia, kun lastenlasten vanhemmat lähtevät bilettämään.
Suo lapsille vapaus toimia niin kuin he tahtovat. :)
Ei kun ajattelin pakottaa heidät johonkin muottiin.
Kuulostaa kovin persumaiselta.
Tuollainen määräävyys, jolla ihmisiltä riistetään vapaus, on juuri sitä jonka takia Persut ovat yleisesti ottaen niin vastenmielinen puolue.
Yleensä persut ovat pakottamassa kaikkia muitakin ihmisiä mukanaan takaisin jonnekin vuosisadan takaiseen aikaan tai ainakin yli puolen vuosisadan, ja heille niidenaikainen yhtenäiskulttuuri on valitettavan tärkeä asia johon he haluavat siirtää kaikki muutkin ihmiset.
Kiitos aseksuaalien mainitsemisesta. Sattumoisin juuri julkiaisin kirjoituksen aiheesta.
http://akutalikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/111022-...
Kouluissa kyllä tuodaan melko monipuolisesti homoseksuaalien ja muiden vähemmistöjen asioita esille. Viime syksynä sivusta seurasin psykologian tunnilla, kun opiskelijat laativat näkökulmia opettajan ja Internetin avulla.
Muistuttaisin kuitenkin siitä, että kaikki eivät lue psykologiaa.
Aiheellinen muistutus, mutta kurssi taisi olla pakollinen. Oppiaine seksuaalivähemmistöjen asioiden käsittelyssä saattaisi olla myös äidinkieli, uskonto tai filosofia. Todennäköisesti kaikissa näissä aihetta sivutaan.
Tässä on muuten pro gradu -tutkielma "Peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten käsitykset seksuaalivähemmistöistä" seitsemän vuoden takaa.
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/1234567...
Entä, Jukka, jos tämän homon rakkauden kohde ei olekaan homo, vaan aivan tavallinen hetero. Mihin se kannustaminen silloin johtaa?
Nyt en ymmärrä. Voisitko tarkentaa?
Käsittelinkin tätä jo hiukan. On voitava tuoda tunteet esiin. Jos tunteet eivät kohtaa, silloin asiaan on suhtauduttava hienovaraisesti. Heterolla on oikeus sanoa: "Kiitos, kun kerroit tunteistasi. Valitettavasti en ole kiinnostunut omasta sukupuolestani. Toivottavasti löydät jonkun toisen, jota saat rakastaa.".
Toisaalta, eiväthän kaikki heterotkaan sovi toisilleen. Sama koskee homoja ja kaikkia muitakin.
Mitä sinä täällä kitiset! Näytä esimerkkiä ja mene torille huutaa liukuvoidetuubin kanssa, että haluat kyrpää perseeseen. Ehkä joku voi auttaa.
Hei, tuossahan on mielenkiintoinen sosiologisen etnografiatutkimuksen aihe! Näinhän se on...
On muuten jännä juttu, että osoitat kiinnostusta seksuaalisuuttani kohtaan. Kiitos siitäkin!
Aseksuaalius ei ole mikään tekosyy kieltäytyä perseen antamisesta, jos se menee hyvään tarkoitukseen. Voit siinä aktin aikana täyttää, vaikka sudokuja ja miettiä ihania vihreitä ajatuksia.
Ahaa. Sinäkö toimit niin?
Hjalmar: Aseksuaalisuus ei olekaan (yleensä) mikään tekosyy. Se on ihan validi suuntautuminen. Katso lisää http://akutalikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/111022-...
Ilmoitin ylläpidolle Anderssonin alatyylisistä kommenteista
Kiitoksia Petri Haapa, että olet tyylikyttä. Kommenttini oli tosiaan alatyylisiä, mutta sisälsi olennaisen pointin. Miksi Jukka Väisänen vaatii muilta ihmisltä jotain, mitä itse ei tee. Seksin harrastamiseen ei tarvita kiinnostusta eikä tunteita. Tämä blogi on yhtä provosoiva kuin kommenttini, miksi et vaadi tämän poistamista?
Homoja on kannustettava Raamatun lukuun. Homoja on kannustettava hakeutumaan Aslan ry:n toiminnan pariin. Homoja on kannustettava eheytymispyrkimyksissä.
Eikös Rainer Frimankin tuohon jo todennut, että on nähnyt kaikenlaisia puoskarointi yrityksiä. Homot lukevatkin Raamattua. Mihin pitäisi eheytyä?
"Homoja heteroiksi "terapoivan" Exodus Internationalin toimitusjohtaja Alan Chambers ilmoitti NYT:n haastattelussa, ettei nk. eheytys muuta homoja mitenkään heteroiksi. Menetelmä ei siis toimi."
New York Timesin juttu http://www.nytimes.com/2012/07/07/us/a-leaders-ren...
Moni homo lukee Raamattua ja saa siitä voimaa. On olemassa esim. Setan ryhmä Malkus, jossa on paljon uskovia homoja. On olemassa Tulkaa kaikki- ja Yhteys-liikkeet, joihin itsekin muuten kuulun.
Aslan ry on muistaakseni saanut jopa sanktioita. Sen toimintahan on todettu ihmisen eheyttä rikkovaksi. Homoja on kannustettava omaan eheyteen siinä mielessä, että he kokevat itsensä vahvoiksi juuri sellaisina kuin he ovat. Homous on mielestäni Luojan luoma ominaisuus, jonka paholaisen riivaamat henkilöt yrittävät saada synniksi.
Viimeinen virke kuvastaa juuri sitä miten homot pyrkivät muuttamaan jopa Raamatun totuuksia ja kääntävät asian täysin päinvastaiseksi kuin mitä se oikeasti on. Melkoisessa itsepetoksessa elät Jukka.
Raamatussa sanotaan, että "Suurin niistä on rakkaus.". Tällöin sehän on niin.
Arto Lehkamo, Raamattua voi tulkita monin eri tavoin. Jukan tulkinta on aivan yhtä oikea tai väärä kuin sinun tulkintasi. Molemmat ihmisen tekemiä tulkintoja eikä kumpikaan toistaan parempi tai huonompi.
Yepyep, onneksi Arto tietää miten asia on. Onnea valitsemallasi tiellä.
Tuo on tulevaisuuden haaste ajalle, jolloin kaikki on itsestäänselvästi sukupuolineutraalia.
nyt on niin hyvä kirjoitus, etten kehtaa pilata sitä omilla "asiantuntevilla" kommenteillani. tässä video sen sijaan :
Urheilu on edelleen varsinainen musta aukko. Aktiiviurheilijat pysyvät tiukasti kaapissa ja tulevat esiin vasta uran jälkeen, suomessa ei sittenkään.
Maailmalta esimerkkejä onneksi löytyy. Anja Pärson tuli kaapista ja saivat juuri pienen pojan, Kajsa Bergqvist, Usa:n olympiajoukkueeseen kuuluva naisjalkapalloilija Megan Rapinoe joka nähdään Lontoon kisoissa, jne
Pekingin olympialaisissa julkihomoja taisi olla 11 yli 10 000 urheilijasta.
Sul on tehnyt erityisen ohjeen seksuaalivähemmistöihin kuuluvien tasavertaisesta kohtelusta urheilussa, mutta kaapista tulleita aktiiviurheilijoita on suomessa vain yhden käden sormille.
Niinpä. Olisi hienoa, jos joku rohkaistuisi tuon Uskalla-kampanjan ansiosta tulla kaapista ulos. Entinen kolmiloikkaaja ja pituushyppääjä Heli Krüger kirjoitti asiaan liittyen kirjan ja saattaa olla, että hänellä oli yleisurheilijatuttuja kaapissa.
Vielä vaietumpaa biseksuaalisuus. Olisikin hienoa, jos joku ihan tunnettu julkisuuden ns. tavallisen oloinen henkilö kertoisi siitä. Heitäkin nimittäin on varmasti - mahdollisesti enemmänkin kuin homoseksuaaleja.
Ainoastaan 2% ihmisistä on homoseksuaaleja. Miehiä hieman enemmän kuin naisia.
Joten tuskin niitä homoseksuaaleja aktiiviurheilijoita on Suomessa enempää kuin yhden käden sormien verran.
"Homoseksuaalisuuteen on tarvittaessa kannustettava"
Tästähän tässäkin taisi olla kyse:
http://roskanpoimija.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1109...
Jaa. Valitettava tapaus.
Tuossa Roskanpoimijan plokissa näytettiin Jukan idean käytännön yksi toteutus.
Roskanpoimija oli kavereineen kai liian ahdasmielisinen?
Muistuttaisin siitä, että jokaisella on oltava oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen edelleenkin.
Roskanpoimijan blogissa on muutama ihmetystä herättävä kohta:-)
"Roskanpoimijan blogissa on muutama ihmetystä herättävä kohta:-)"
Joo sairaalassa toteutettu homoiluun tutustuttamisyritys lienee kovin harvinainen. Enemmänkin tulee mieleen jutut, joissa jotain umpijuovuksissa olevaa hemmoa on ryhdytty opastamaan alan saloihin.
Jukka, vai pitää heteron vielä kiittää homoa siitä, että on saanut homoseksuaalista kaukokaipuuta osakseen?
Tavallaan kyllä. :)
Kyllä kysymyksessä ainakin omalla kohdallani aivan muista tunteista kysymys!
Niin, eikö se olekin imartelevaa, jos joku osoittaa lämpimiä tunteita?
Miten se eroaa siitä, että saa heteron huomiota osakseen? Siis sellaiselta heterolta, josta ei itse ole kiinnostunut? Molemmissa tilanteissa voi todeta vain yksiselitteisesti että "kiitos mut ei kiitos", siinä kaikki.
Parikin kertaa se kohdalleni osunut, mutta kiitos ei kummallakaan kerralla tullut ihan ensimmäiseksi mieleen! Eikä vain kaukokaipuuta!
Ehkä seuraavalla kerralla se tuleekin mieleesi.
Itse en koe kovin imartevaksi sitä, että joku homomielessä minua lähestyy. Pikemminkin päinvastoin!
Asennekysymys, en minäkään riemusta hypi heteromiesten iskuyrityksistä, mutta en minä kyllä pyöränvinkkariakaan het tarjoile.
Kukin tavallaan!
Ja ehkäpä siitä heteromiehestä voi tulla muuten hyvä ystävä, jos hän ei ole liikkeellä "meille vai teille" -ajatuksella.
Tuntuu vain kovasti siltä, ettei Jukka ole liikkeellä "meille vai teille" asenteella ollenkaan!
Ihan samaa tuolla jo totesin, tai siis että ei kai kaikki kaikkien heteroidenkaan lähestymisestä riemusta hypi.
Lukkala pelkää, että kaverit näkee.
Hyvä kirjoitus. Homot saa puolestani elää niin kuin tahtovat, mutta kaikessa on jossain se raja, mitä voin suvaita. Minun kohdallani se on tuossa "homopareille hyväksyttävä adoptio-oikeus". Sitä en enää suvaitse. Perustelen mielipiteeni sillä, ettei lapsen kasvuympäristö olisi luonnollinen ja siitä kärsijäksi joutuisi tuo lapsi.
Ei minua häiritse tuollaiset b-rappu jutut, tekeehän sitä heterotkin. Eikä avioliitotkaan häiritse, samalla tavalla ne homotkin purkavat liittonsa.
Raja kulkee siinä, että lapsella on isä ja äiti.
Eikös lapsia ennenvanhaan kasvatettu suurissa yhteisöissä, joissa oli tavallaan lapsella useita isiä ja äitejä? Miksi se olisi niin outoa, jos nykylapsella olisi kaksi isää tai kaksi äitiä?
Eikö nyt kuitenkin suoda lapselle mieluummin kaksi isää tai kaksi äitiä kuin yksi huono isä ja yksi äiti tai yksi isä ja yksi huono äiti tai pahimmassa tapauksessa yksi huono isä ja yksi huono äiti?
Lapsella voi olla vain 1 isä ja 1 äiti. Voin vain kuvitella montako raajaa lapsella olisi, jos se syntyisi kahdesta isästä ja kahdesta äidistä.
Joissakin tapauksissa vanhempia on useampia.
Biologisesti on juuri niin kuin Seppo sanoi!
Sosiaalinen vanhemmuus on lapsen kannalta tärkein. Biologinen vanhemmuus on lapsen kannalta täysin sekundaarinen asia.
Ei-identtisillä kaksosilla voi olla sama äiti, mutta eri isät. http://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmiskaksoset
Pitäisikö koko biologinen perhe (= yksi äiti, kaksi isää ja kaksoslapset) tällöin pakottaa perheeksi vai miten Sepon mielestä tällaisessa tapauksessa tulisi toimia?
Käsittääkseni tässäkin tapauksessa sen biologisen isän saa selville!
Kyllä varmasti saa ne molemmat biologiset isät selville. Pitäisikö molemmat isät istuttaa mielestäsi samaan ruokapöytään kaksoslapsien ja äidin kanssa ihan vain siksi, että he ovat lasten biologiset vanhemmat?
Oletko Taru, mielummin sitä mieltä, että molemmilta isiltä asia tässä tapauksessa pitäisi salata?
Pekka, keskustellaan siitä myöhemmin. Mennään yksi kysymys kerrallaan. Vastaisitko ensin sinulle esittämääni kysymykseen.
Taru, valitettevasti Suomessa ei tunneta käsitettä perheeksi pakottaminen!
Kirjoitin hieman ajattelemattomasti, ehkä he haluavat perustaa yhdessä perheen, johon kuuluu tällöin äiti, kaksi isää ja kaksoslapset.
Sitten jos kävisi oikein ikävästi ja äiti sairastuisi haimasyöpään ja kuolisi, perheeseen jäisi kaksi isää ja lapset.
Kaikenlaista sitä voi sattua, totuus kun on taruakin ihmeellisempää.
Tutkimustulosten mukaan on todettu, ettei vanhempien sukupuolella ole merkitystä lapsen kehitykselle. Erilaisuus etsitään aina ja mikäli lasta kiusattaisiin asian vuoksi, pystyttäisiin siihen asiaan puuttumaan helpommin. Kiusaaminen on vakava asia, johon tulee aina puuttua.
Tämä ei pidä paikkaansa.
Julkaistu 04.12.2006 Seksuaalisuus on olemassaolon ydintä. Se ei ole ominaisuus, joka saavutetaan tietyssä kehitysvaiheessa. Se on kehittymistä kutakin ikävaihetta vastaavalle tasolle. Seksuaalisuutemme etenee vaiheittain ja muokkautuu vuorovaikutuksessa perheen ja ympäristön kanssa. Vanhempien suhtautuminen seksuaalisuuteen rakentaa vahvasti tätä kuvaa. Lapsi alkaa varhain muodostaa kuvaa itselleen naiseudesta ja miehisyydestä vanhempiensa oman esimerkin perusteella. Vanhempien itsetunto ja positiivinen suhtautuminen omaan ruumiiseensa merkitsevät paljon matkaeväänä lapselle.
Taru Jousia.
"Ei-identtisillä kaksosilla voi olla sama äiti, mutta eri isät. http://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmiskaksoset
Pitäisikö koko biologinen perhe (= yksi äiti, kaksi isää ja kaksoslapset) tällöin pakottaa perheeksi vai miten Sepon mielestä tällaisessa tapauksessa tulisi toimia?"
En ole vastustanut biologisia vanhempia, vaikka heitä olisi 250, vaan homoparin adoptio-oikeutta !
Kahta isää täälläkin moni vastustaa. Kuten jo edellä kirjoitin, tuollaisessa perheessä voisi käydä niin, että perheessä olisi kaksi isää ja kaksoslapset.
Niin ja lapsella(1) voi olla vain 1 isä ja yksi äiti.
Olet aivan oikeassa. Sitä tosiasiaa ei voi muuttaa edes homojen sallittu adoptio-oikeus. Adoptio kun ei muuta biologisten vanhempien määrää eikä laatua.
Se mihin näillä kommenteillani pyrin on, että jossakin on oltava se raja. Jos me suvaitsemme kaiken, niin kohta joku "Jörgen Donner " vaatii avioliitto-oikeutta Dolly lampaan kanssa ja seuraavaksi adoptio-oikeutta supikoiran ja ihmisen risteytyksestä ! Minun raja on tuossa adoptiossa.
Vastustatko kahden isän perhettä edellä kuvaamassani perhetilanteessa?
Mieluummin tolkulliset homo- tai lesbovanhemmat kuin huonot heterovanhemmat, eikös vain?
Mielummin oikeat isi ja äiti, kuin tolkuttomat homo tai lesbo vanhemmat, eikös vain? Asettele kysymyksesi ihan miten haluat, niin kahdesta miehestä ei synny lasta. Sinä, enkä minä ole kukaan arvioimaan ketkä on tolkullisia vanhempia, oli kyseessä homot tai heterot.
Seppo Lavikainen, sinäpä sen sanoit: sinä tai minä emme ole sopivia arvioimaan ketkä ovat tolkullisia vanhempia olivatpa he homoja tai heteroita.
Arvostus ja kunnia erilaisuudelle. Evolutiiviset tosiasiat ovat kuitenkin sellaiset, että homot ovat luontojärjestelyiltä karkuun päässeitä "virhebittejä, siis bugeja" - sillä evoluutio tarkoitti elämän jatkumoksi lisääntymisen ja homot eivät lisäänny.
Villi luonto ei suosi homoja, mutta kesy inhimillisyys kyllä - ei tosin suosi, mutta hyväksyy.
"Virhebitti" sanana tulee ymmärtää oikein, viallinen ohjelma saattaa toimia aivan mainiosti, vaikka jokin hyppykäsky puuttuisikin ;)
Ilkka Luoma
Kyllä lisääntyvät. Myös monet aseksuaalit pystyvät lisääntymään. Seksuaalinen suuntautuminen ja halu lisääntyä ovat kaksi eri asiaa.
Osataan sitä toisinpäinkin: Monet heteroparit eivät lisäänny, koska ovat tehneet tietoisen päätöksen, etteivät lisäänny...
Kyllä homot lisääntyy.
Homot lisääntyvät ja se on kyllä ihan oikein. :)
Samaa sukupuolta olevat eivät mitenkään lisäänny keskenään. Eivät ihmisissä, eikä missään eläinlajissa. Vai onko biologian tunnit jäänyt Jukka Väisäsellä väliin?
Biologisesti eivät, sosiaalisesti kyllä. Vanhemmuus ei ole pelkkää biologiaa.
Minä taas näkisin homot hyvinkin mahdolliseksi voimavaraksi evoluution kannalta.
Jos populaatio on tarpeeksi vahva, ei sen ylläpidon kannalta tarvitse kaikkien lisääntyä. Tällöin osa yksilöistä voi suunnata tarmonsa johonkin muuhun laumaa hyödyntävään.
Tällaisessa laumassa homo-geeni ei ei ole mikään 'karkulainen' vaan siirtyy sukupolvelta toiselle aktivoituen vain osassa jälkeläisistä( = silloin kun laumassa vallitsevat sopivat olosuhteet, jotka osoittavat ettei homoseksuaalisuus uhkaa populaation selviytymistä).
Laumat joiden perimässä tämä geeni löytyy, voivat kuvatussa vahvan populaation tilanteessa selvitä paremmin kuin ne laumat joilla moista ei ole.
Muistelen tästä jostain lukeneeni, mutten näin yömyöhällä jaksa ruveta tiedonhakuun. Katsotaan huomenna.
Hieno kirjoitus. Kommentit vain tuntuvat olevan jotain Suomi24-tasoa.
Kiitos, Sami! :)
Eikös tämä Usarin blogi ole kaiken kaikkiaan Suoli24-tasoa? Pakollinen rekisteröityminenkin oli pelkkä vitsi.
@Sami Tikkanen
Henkka lienee yhä suosittu kohtauspaikka Kuopiossa. Yhäkö siellä satelee tuntemattomille tarjouksia?
Jukka, koko kirjoituksesi on jokseenkin järjetön!
Voihan EEEEEinari!
Maaliman pisin melko lyhyiden kommenttien ketju!
-------
Jos blogisti tarkoittaapi sitä, että kaikenlaisia ilman dominointisadistisia piirteitä rakastuneita aikuisia ihmisiä (siis ei pakotettuja jotenkin) tulee kannustaa pääsemään 'muiden ajattelun' pelostaan eroon, niin ok et siitä vaan. Papin aamenia ei tarvitse edes kuollessa, joten jos ei satuta vääryydellä ketään niin so whattista?
Severi, kaikkien kuuluu saada olla oma itsensä. Moni valitettavasti kaappiutuu ja luo kulissisuhteen, josta saattaa tulla jopa kulissilapsia.
Pieni osa ikäluokasta syntyy homoiksi, eikä se raamatunlukemisella muuksi muutu. Seksuaalisuus on biologiaa ja täten homoseksuaalisuuskin käy saman euforisen vaiheen kuin heterosuhteetkin.
Kannustamisesta taas en osaa sanoa, miksi ihmeessä homouteen pitäisi erikseen "kannustaa", jos suurin osa homoista tietää jo omat kiinnostuksen kohteensa nuorella iällä? Alkaa tulemaan ihan SCUM-manifesti mieleen.
Tietoisuus itsestä ja vapaus olla oma itsensä eivät kohtaa läheskään aina. Siksi tarvitaan kannustusta.
Jukan väite oli, että homoseksualisuuteen pitää kannustaa tarvittaessa!
Niin se on. :)
No, sen väitteesi kanssa saat jatkaa ilman minua! Yritin jatkaa kovastikin rakentavasti kanssasi. Samaa tein Rossin homoblogissa, mutta kanssasi se tuntuu mahdottomalta!
On kummallista, ettei homoudesta pystytä Suomessa puhumaan realistisesti? On henkilöitä, kuten Jan Rossi, jolla on asiasta omat sairaat käsityksensä, enkä myöskään kovin terveinä pidä Jukan käsityksiä, jotka kehoittavat homoseksualisuuteen!
Jukan mielestä pitäisi ilmeisesti jo peruskoulussa kehoittaa oppilaita homoilemaan vähintään kerran, jotta se sukupuolinen identiteetti tulisi sitten ilmi. Tästä varmaankin ne vähän vanhemmat homot tykkäisivät paljonkin?
Tällaista en kyllä ole suositellut.
Sitähän tuo sinun ideasi olisi käytännössä!
Väisäsen pääaine on erityispedagogiikka.
Akuliina Saarikosken manifestia unohtamatta.
“Seksuaalikäännyttäminen on loistavaa. Vanha vitsi kuuluu, että jokainen nainen tarvitsee vain pienen sysäyksen oikeaan suuntaan. 1990-luvulla jenkkiaktivistien tunnuslause oli ’10 % is not enough, recruit recruit recruit!’. Nuoret ovat lähtökohtaisesti perverssejä ja kokeilunhaluisia. Kasvatusoppaiden mukaan ’13-vuotiaana monet tytöt ovat kiinnostuneita omasta sukupuolestaan, mutta ei hätää, se menee kyllä ohi’. Eikä mene, ei ainakaan itsestään. Tarvitaan hirveä määrä heteromuottiin tunkemista, ehdollistamista ja yhteiskunnan painetta, jotta tuloksena on aikuinen hetero. Käännytystä homoseksuaalisuuteen voi ja kannattaa ehdottomasti harrastaa. Parhaiten se sujuu käytännön harjoituksilla.”
Lauri Korhoselle tiedoksi, ettei erityispedagogiikassa käsitellä juurikaan seksuaalisuutta.
Juurikaan. Sekin vähä saattaisi olla homouteen kannustavaa.
En usko.
Ota Väänänen silmä vasempaan käteen.
Ja opettele sinä luetun ymmärtämistä!
>Pete, insesti on sairasta. Siihen en kannusta missään nimessä.
Jukka, homous on sairasta. Siihen en kannusta missään nimessä.
Pekka: Miksi olet tuota mieltä asiasta?
Mitä mieltä olet aseksuaalisuudesta, Pekka?
Homoseksuaalisuus on poistettu sairausluokituksesta jo 1981.
Pekka: eka: Joo. toka: Paskapuhetta. Kukaan ei pakota.
Henri: Aseksuaali jos haluu. Ei painostusta.
Jukka Väisänen, taidat nyt sekoittaa TUEN kannustamiseen, ne ovat kaksi eri asiaa. Minä ainakin ajattelen että tuki on kuuntelemista, rauhoittelua ja lähellä tarvittaessa olemista ja kannustaminen on toiminnan ruokkimista niin että se jatkuisi ja jatkuisi mahdollisimman suurella todennäköisyydellä.
Sinä loukkaat minun yksilönvapauttani jos väität että minun on pakko kannustaa jotakin ihmistä aseksuaalisuuteen. Sitä en koskaan tulisi tekemään, ellei kyseessä olisi jonkinlainen seksuaalirikollinen.
Voisin kyllä mahdollisesti tukea aseksuaalia henkilöä, mutta en haluaisi häntä nimenomaisesti kannustaa aseksuaalisuuteen. MIKSI MINUN PITÄISI??
Pitäisikö minun ottaa vastuu siitä että olen auttanut häntä tulemaan aseksuaaliksi? En minä halua ottaa sellaista vastuuta niskoilleni!
Miksi minun pitäisi koittaa saada aseksuaalinen ihminen pysymään aseksuaalisena? Sitähän ehdottomasti tekisin jos kannustaisin häntä ja jos se olisi vielä pakollistakin minulle. Onneksi ei ole. :)
Pitääkö aseksuaalienkin väkipakolla kannustaa ihmisiä seksuaaliseen kanssakäyntiin ja seksuaalisuuteen vaikka he eivät pidä tai nauti seksistä itse?
Kornia.
Kun kannustaa ihmistä olemaan oma itsensä, toteuttaa samalla ihmisoikeuksia.
Paitsi silloin, kun ihminen tuntee seksuaalista vetoa lähisukulaiseensa. Se on sairasta, ja silloin ihmistä ei missään nimessä saa kannustaa olemaan oma itsensä. Ei edes silloin, vaikka ketään ei vahingoiteta ja molemmat osapuolet ovat täysi-ikäisiä. Vai mitä?
Aika valikoivaa tämä ihmisoikeuksien toteuttaminen sinulla, täytyy sanoa.
http://www.youtube.com/watch?v=1nqF0ddDc8I Bruno opastaa!
Nämä tautiluokitukset ovat kyllä luku sinänsä. Moni muistaa varmaan HS:n jutun viime keväältä otsikolla "USA:ssa kiista psykiatrien raamatusta: surusta tuli häiriö".
Ensinnäkin WHO:n uudessa ICD–10-tautiluokituksessa ei ole enää itseä häiritsevää homoseksuaalisuutta. Sen tilalla on kohta F66.1 Itseä häiritsevä sukupuolinen suuntautuminen, joka jakautuu neljään alakohtaan:
F66.10 Itseä häiritsevä sukupuolinen suuntautuminen heteroseksuaalinen
F66.11 Itseä häiritsevä sukupuolinen suuntautuminen homoseksuaalinen
F66.12 Itseä häiritsevä sukupuolinen suuntautuminen biseksuaalinen
F66.19 Itseä häiritsevä sukupuolinen suuntautuminen muu tai määrittämätön
Itseä häiritsevä heteroseksuaalinen suuntautuminen on siis ICD–10-tautiluokituksessa itseä häiritsevään homo- ja biseksuaaliseen suuntautumiseen verrattavissa oleva mielenterveyden häiriö. – Lisäksi WHO huomauttaa erikseen, että kohdan F66 tarkoittamaa seksuaalista suuntautumista itseään ei voi pitää häiriönä.
Insesti puolestaan kuuluu sukupuolisten kohdehäiriöiden F65 luokkaan F65.8 Muu sukupuolinen kohdehäiriö (mm. nekrofilian ohella). Aivan varmasti insestiset tunteet voi myös kokea ”itseä häiritseviksi” niin kuin muutkin seksuaaliset tunteet, ja lisäksi ne voivat aiheuttaa luokkaan F66.2 kuuluvia sukupuolisuhteiden häiriöitä.
En ole aivan varma, mihin tähtäät, Pete, vaikka luulenkin, että tarkoituksesi on ilmeisesti provosoida jotakin. Pienten biologisten, ehkä psykologisten jne. riskien lisäksi en näe kahden aikuisen välisessä insestisessä seksi- tai rakkaussuhteessa mitään sairasta tai moraalisesti väärää, jos tunne on molemminpuolinen jne.
Mutta aivan varmasti insestinen suhde on ongelmallinen tavalla tai toisella, johtuen jo siitä, että insesti on yhteiskunnassamme vielä suurempi tabu kuin hetero- tai homoseksuaalisuus.
Insestiin on helppo reagoida vastenmielisyyden tunteella, joka kumpuaa torjunnasta, ajatuksesta, mille tuntuisi – tai näyttäisi – harrastaa seksiä oman siskon, veljen tai serkun kanssa. Toiset saattavat reagoida samalla tavalla ajatukseen seksistä oman (tai vastakkaisen) sukupuolen edustajan kanssa. Jotkut ovat välittömästi valmiita leimaamaan kaiken erilaisuuden viaksi, sairaudeksi, rikokseksi tms.
Tällainen primitiivireaktio paljastaa ihmisen alhaisen kehitystason. Minusta ihmisen henkinen kehittyneisyys ilmenee erityisesti hänen kyvyssään ymmärtää kokemusta ja mieltymyksiä, jotka eivät välittömästi vastaa hänen omaa kokemustaan tai mieltymyksiään. Toiset meistä pitävät oliiveista, toiset eivät.
Hmm, viittaat kommenttiini
http://peteyaller.puheenvuoro.uusisuomi.fi/111059-...
avaamassasi keskustelussa ”Kysymys supuolineutraalin avioliiton kannattajille”.
Vastaan sinulle täällä:
http://peteyaller.puheenvuoro.uusisuomi.fi/111059-...
Ajatusleikki sukupuolineutraalista avioliitosta porttina Pandoran lippaaseen, josta voidaan seuraavaksi ottaa esiin vaikkapa insesti ja lähteä pohtimaan insestisen avioliiton laillista asemaa on kyllä ihan ikiomasi. Kirjoitan jälkimmäisessä kommentissani mm. seuraavaa:
"Analogia insestiin (ja edelleen mm. eläimiinsekaantumiseen) on ikivanha: jo Raamattu käsittelee homoseksuaalisuutta, insestiä ja eläimiinsekaantumista samassa yhteydessä (3. Moos. 18 ja 20). Homoseksuaalisuutta, insestiä jne. yhdistää lähinnä se, että ne ovat poikkeamia valtavirtaseksuaalisuudesta ja primitiivisen tabukäsitteistön tuomitsemia ilmiöitä. Mutta tästä ei seuraa se, että mikäli sallimme yhden näistä ilmiöistä ja myönnämme, että sen moraaliselle ja lailliselle tuomitsemiselle ei ole perusteita, meidän täytyy sallia joku tai kaikki muutkin seksuaaliset poikkeavuudet."
Jukka Väisänen: "Joku edelleenkin sanoo, ettei tunne yhtään homoa, lesboa jne. Mielestäni se on absurdia"
Sori en ymmärrä.
Jos tietää homon pitääkö sanoa että tuntee homon vaikka tämä ei kuulu sosiaaliseen piiriin?
Suurinpiirtein kaikki tietävät Jani Toivolan mutta harvemmat tuntee. Pekka Haaviston samoin.
Mutta jos nyt keskitytään siihen sosiaaliseen piiriin koska oma sosiaalinen piirisi tuntuu olevan täynnä homoseksuaaleja.
Onko mielestäsi todellakin niin että koska homoja on tietty osa väestöstä on matemaattinen fakta että jokaiseen riittävän suureen ihmisjoukkoon - eli jokaiseen sosiaaliseen piiriin - mahtuu aina muutama homoseksuaali. Vaikka näin olisikin millä heidät erottaa väkijoukosta? Rautakanki on tietysti yksi. Mutta kuinka tunnistaa sosiaalisesta piiristään homo joka ei tuo itseään ja suuntautuneisuuttaan tykö?
Kun hetero saa homon huomiota osakseen voi olla että heidän sosiaaliset kuvionsa tämän jälkeen eriytyvät. Näin on käynyt. Ei sen takia että tämä toinen on homo vaan siksi ettei tämä osannut lakata vihjailemasta eikä lopulta pitää näppejään erossa. End of story.
Asiaa syvällisesti tuntematta sinun voi olla hieman vaikea kuvitella miltä tuntuu olla vastentahtoisesti saalistettu. Naiset jotka ovat joutuneet ahdistelluksi voivat kertoa jos uskot heitä paremmin.
Mikä ihmeen sosiaalisen elämän mitta. Ihminen voi tavata työelämässään helposti kymmeniä ellei satoja ihmisiä tuntematta silti yhtään homoa. Sama työelämän ulkopuolella. Millä tavalla ihmisestä joka ei tuo ilmi suuntautuneisuuttaan homous käy ilmi päälle päin?
Kerro miten erottaa asiat omana tietonaan pitävä homoseksuaali heterosta joka ei halua kuuluttaa suuntautuneisuuttaan maailmalle. Kumpikin voi pitää sormusta puhua lapsistaan jne.
Yleensä naiset pitävät homoista koska nämä ovat ns. samalla aaltopituudella. Kliseisesti nainen voi olla homo miehen kanssa "vain" hyvä ystävä.
Ehkä sinulta on jäänyt ihmisen seksuaalisuuden pimeä puoli näkemättä?
Jos ei ole seksuaalisia tunteita ehkä lähiympäristö ts. sosiaalinen piirisi vaistoaa tämän ja kohtelee sinua sen mukaan. Kenties saat homoilta eri kohtelua kuin tavalliset miehet. Ehkä sinuun suhtaudutaan lempeän neutraalisti kaverina ja ystävänä - ei mahdollisena pokana tai kumppanina?
Homot suhtautuvat kuin naiseen eivätkä lesbot osaa pitää sinua uhkana myöskään.
Jos ei ole kohdannut lesbojen halveksuntaa miessukupuolensa takia eikä saanut ehdotuksia homoilta on varmasti vaikea nähdä mitään vikaa kenessäkään. Kuka nyt kokemaasi lempeään käytökseen ei haluaisi toista kannustaa. Kun näkee vain sen lempeän puolen. Lähinnä tulee mieleen joku lemmikki koira tai vastaava; mukavaa uskollista seuraa. Lemmikistä on helppo pitää ja sellaiseksi on helppo kannustaa.
Seksuaalisuus on paljon muutakin kuin kokemasi halaukset.
Muuten minusta tuntuu että niissä sosiaalisisa piireissä jossa sinä Jukka liikut seksuaalisuus on ylikorostunutta.
http://www.youtube.com/watch?v=cgY6dtAM5uw
Otan sua ranteista kii
ja sidon käsinojiin
Tää on ainoa
mun keino paeta
Nään ku siin' tuolissas
oot jo huolissas
Tätä tahtois en
Tää on mun keino viimeinen
Mä katkon sun peukalon
ettet sä liftata voi mun perään
Sit etusormen vuoro on
ettet sä töki mua sillä enää
Hei Kohtalo!
Oon iso tyttö jo
ja mä päätän sen
kenen oon tai en
Muistan kun moikkasit mua
vaik' en ees tuntenu sua
ja mut sun vangiks veit
ja tahtos selväks teit
Mut kuule Kohtalo
mul oma tahto on
ja nyt se varmistaa
ettet sä enää kii siit' saa
Ja murran sun keskarin
ettet sä häpäise mua enää
Ja nimetöntä säälisin
mut ei sil' mitään fiksua teekään
Hei Kohtalo!
Oon iso tyttö jo
ja mä päätän sen
kenen oon tai en
Hei Kohtalo
Mul' oma tahto on
Mut sun pikkurilliäs
en vie vaan mun mielessä salaa
mä toivon et sä muutut kiltimmäks
ja ehkä vielä mä palaan
Ja antaudun
Siihen kietoudun
jos teen päätöksen
et oon sun nainen
Hei Kohtalo!
Oon iso tyttö jo
ja mä päätän sen
kenen oon tai en
-- Chisu
Hyvä kirjoitus Jukka! Olen samaa mieltä että sukupuolikasvatusta sekä seksuaalisuutta tulisi käsitellä nykyään kouluissa erillisenä oppiaineenaan. Tunneilmaisut, omat rajat ja omien mieltymysten "oikeutus" ovat monelle hämmentäviä sekä jopa henkiseen kriisiin ajavia kysymyksiä joiden välttäminen olisi mahdollista avoimen keskustelun ja ilmaisutaitojen kehityksen myötä. Monesti myös omien tunteiden tunnistaminen on etenkin murrosiän tienoilla vaikeaa, puhumattakaan toisten tunteiden tunnistamisesta. Monen nuoren perustavimmat kysymykset ovatkin samanlaisia kuin monen lapsenkin eli "mistä tietää että toinen tykkää" sekä "miten saa kerrottua toiselle että tykkää". Kuten monilta keskustelupalstoilta, lehtien palstoilta, jne. voi nopeasti havaita, nuo teemat ovat läsnä monien aikuistenkin ongelmissa. Sinänsä sisäinen logiikka on sama, joskin helposti henkilö vieraantuu itsestään jos hän edustaa jotain vähemmistösuuntausta, homoseksuaalisuutta tai jotain muuta normista poikkeavaa. On ensiarvoisen tärkeää että nämäkin asiat saadaan kerrottua avoimesti ja suhtautuminen niihin olisi ainakin useimmilla edes itsensä suhteen luontevaa ilman tunnetta jostain "viallisuudesta" joka aiheuttaa täysin tarpeetonta häpeää. Inhimillisen kärsimyksen vähentäminen on eräs oivallinen lähtökohta yhteiskunnallisia uudistuksia miettiessä ja mielestäni loistava pohja henkilökohtaisellekin eettiselle näkemykselle.
Eräänä esimerkkinä omalta kouluajaltani oli tapaus jossa sai esittää kysymyksiä terveydenhoitajalle nimettömänä ja sitten hän luki pinosta sattumanvaraisesti ja vastaili. Kun tuli kysymys ihan yleisesti anaaliseksistä hän totesi "niin sehän on kakkainen pyllynreikä ja kukas sinne kakkaiseen pyllynreikään haluaisi mitään työntääkään". Että näin vielä 90-luvulla.
Kirjoita kommentti
Kommentoi 154 kommenttia