Aikuisvihreitä ajatuksia Yhdenvertaisuuden puolesta

Opistoaste takaisin!

Opintojen vaativuusluokat ja opiskelijoiden opiskelumahdollisuudet vaihtelevat. Nykyisin työelämään voi siirtyä tietenkin ilman koulutusta tai suhteilla, mutta useimpiin paikkoihin vaaditaan tutkintoa. Ammatillinen toisen asteen koulutus on erityisen hyödyllinen perustyöntekoon. Siitä ammattitaitoansa voi jalostaa ammatti- tai erikoisammattitutkinnolla. Raskaampi malli on ammattikorkeakoulu, jonne moni lähtee ymmärrettävistä syistä saadakseen paremmat työmahdollisuudet. Pienempi porukka sitten hakee yliopistoon, jonne tosin harvempi pääsee ilman ylioppilastutkintoa.

Itselläni on olemassa opistoasteen kaupallinen tutkinto. Sen suorittaminen oli minulle hyväksi, koska opin siinä jonkin verran kaupallisesta alasta. Mielestäni opistoasteen lakkautus on ollut virhe muutamastakin syystä.

Ensiksikin opistoasteen koulutus on hyvä niille uusille ylioppilaille, jotka eivät halua ammattikorkeakouluun, vaan yliopistoon. Ammattikorkeakouluun saatava opintotukihan syö yliopiston opintotukia opiskelijalta. Samassa kuitenkin opiskelija saisi varmuutta opinalastansa ja sen soveltuvuudesta itselle tai vaihtoehtoisesti näkisi muitakin reittejä.

Toiseksi monelle opiskelijalle opistoasteen koulutus on riittävä. Ammattikorkeakoulututkinnon hankkiminen on kaikkea muuta helppoa, sillä olen monta kertaa vierestä katsonut, kun opiskelijasta yritetään tehdä kaiken osaavaa robottia, jolla ei ole omaa mielipidettä asiaan. Voin kysyä, mitä järkeä on ammattikorkeakoulussa sosionomiopiskelijoille luetuttaa tenttikirjoina väitöskirjoja, kun työelämässä työnkuvana tarjotaan lähihoitajan tehtäviä, kuten vessan pesemistä.

Kolmanneksi ammattikorkeakouluihin hyväksyttyjen opintojen edistymisistä en ole kuullut juurikaan selvityksiä. Tiedän kyllä, että siellä ne opinnot usein venähtävätkin. Moni keskeyttää opintonsa.

Neljänneksi opistoaste ei ylikouluta toisin kuin välillä tiedekorkeakoulua leikkivät ammattikorkeakoulut tuntuvat tekevän. Emme me tarvitse niin raskasta mallia vain muodon vuoksi. Onhan se mukavaa, että Suomi pärjää hyvin kansainvälisissä koulutusvertailuissa. Pitääkö sitten pärjätä myös työttömyys- ja ylikouluttautuneisuusvertailuissakin?

Pohditaan tätä,

t. Jukka

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Lars-Erik Wilskman (nimimerkki)

Nykyiset ammattikorkeakoulut ovat entisiä opistoja. Kysehän oli lähinnä nimenmuutoksesta.

Käyttäjän jukkav kuva
Jukka Väisänen

Ei ole pelkästä nimenmuutoksesta kyse. Opintojen vaativuustasoa nostettiin huomattavasti. Siksi moni tutkintonimikekin uudistui.

Mika (nimimerkki)

Tosiasia on, että ainakin tekniikan alalla entisten opistoinsinöörien taso oli huomattavasti korkeampi verrattaessa nykyisiin AMK-putkesta ulos tuleviin insinööreihin. Jos opiskelijapaikkoja lisätään ja lähes kaikki halukkaat otetaan sisään, seuraa väistämättä tason romahtaminen. Juuri näin AMK-järjestelmässä on käynyt. Vaatimukset saattavat näyttää paperilla kovilta, mutta käytäntö on toinen.

Sosialidemokraattien ja muun vasemmiston epärealistinen unelma, jonka mukaan 70 % ikäluokasta piti kouluttaa tavalla tai toisella "akateemisiksi" oli jo lähtöasetelmissaan järjetön. Nyt on nurkat täynnä työttömiä ja hanttiuhommissa olevia tradenomeja ja AMK-inssejä, ja perustason ammattimiehistä on taas syvimmän laman jälkeen kova pula.

Tapio O. Neva (nimimerkki)

AMK on opistoasteen päivitys nykyaikaan ja Euroopan unionin sisämarkkinaan: kielitaitoa ja seminaariesitelmiä. Ei voida nykyaikana enää ajatella, että opistolaisellaan on päällikkönään akateemisen tutkinnon suorittanut, joka valvoo, että kynät ovat teroitetut ja että asianomainen lukee vain työnjohdon ohjeet. Se aika oli- ja meni.

Lars-Erik Wilskman (nimimerkki)

Bolognan prosessi oli asia sinänsä, siinä Neva on oikeassa. Mutta, tarjolla olleet ja olevat työtehtävät eivät olennaisesti muuttuneet. Opiskelijoiden odotukset sen sijaan kasvoivat ja tämä aiheutti ongelmia, joihin Mika ymmärtääkseni viittaa.

Toinen ongelma on se, että ammattikorkeakouluja on liikaa, eikä kaikille linjoille tahdota saada hakijoita.

Aiemmin opettajien pätevyyskin oli ongelma, mutta se lienee jo poistunut.

Väisänen on siinä oikeassa, että teoreettinen osa suhteessa käytäntöön lisääntyi amk-uudistuksen myötä. Tästä on sitten ristiriitaisia näkemyksiä oliko se työelämää palvelevaa vai eikö.

Käyttäjän jukkav kuva
Jukka Väisänen

Mika, kyse toki saattaa olla sekä koulutusaloittain että paikoittain esiintyvästä tasosta.

Tapio O. Neva, on muistettava myös se, etteivät kaikki ole EU:ta varten. Kaikki eivät ole sitä seminaarityöskentelytasoa varten. Onkin hyvä huomioida, että ihmiset ovat erilaisia.

Kaikille linjoille ei saada hakijoita ja toisille linjoille on ylitarjontaa. Tämä on huomioitava seikka.

Petri (nimimerkki)

Jäin joskus siihen käsitykseen, että opintoaikojen pidentämisellä pyrittiin pitämään nuoriso pidempään koulussa ja poissa kortistosta, kun työpaikkoja ei kuitenkaan ollut. Tämän hetkinen tilanne ei toivottavasti jatku kovin pitkään ja taantuman jälkeen tulee olemaan pula ammattimaisesta työvoimasta, varsinkin niistä, jotka ovat käyneet ammattikoulun.

Käyttäjän jukkav kuva
Jukka Väisänen

Aivan, Petri. Kuitenkin olen sitä mieltä, että opistoasteella olisi yhä annettavaa monille ammattikoulun käyneillekin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset