Aikuisvihreitä ajatuksia Yhdenvertaisuuden puolesta

Vammaisia tarvitaan...

... avartamaan ihmisten tietoisuutta. Vammaisen määritelmä ei ole niin tarkka kuin monien muiden ryhmien jäsenten. Esimerkiksi keliaakikko ei siedä gluteiinia. Ei ole siis yhtä asiaa, joka määrittelisi vammaisen tarkasti. Aistivammaisuus on tuttu monille kuulon ja näön vammojen kautta. Niissäkin on kirjo todella moninainen. Liikuntavammaisuus ei ole pelkkää pyörätuolin kanssa liikkumista, vaan liikuntavammaisia ovat hekin, joilla on jalkaproteesi(t), kainalosauvat tai sitten jokin liikkumista hidastava tai vaikeuttava haitta. Itse olen invalidi, sillä toinen käteni on proteesi ja mm. toisen käteni sormet ovat virheasennossa. CP-vammaisuus on taas asia, josta ei juuri puhuta. Se ilmenee erilaisina, yksilöllisinä tapauksina. Lisäksi on huomioitava erilaiset kehitysvammaiset, joista tunnetuin diagnoosi lienee Downin syndrooma. Muitakin toki on.

... työelämään. Moni vammainen tahtoo työelämään. Sen sijaan hyvää työpaikkaa on vammaisena miltei mahdoton löytää. Itsekin saan etsiä kyllä kesätöitä, vaan veikkaan, ettei sellaisia minulle ole helposti löytymässä. Olin viime kesän harjoittelijana tiedekuntani opintoasiainhallinnossa, joka sinänsä oli minulle monessa asiassa hyväksi. Opin siinä tehtävien ohessa tuntemaan itseäni ja etenkin sen, että minusta on moneksi. Vammaisen asema ei kuulu olla heittopussina, joka saa vain tukityöllistämis- tai sosiaalisen yrityksen työntekijän paikkoja. Lisäksi erityisesti kehitysvammaiset saavat usein työstään vain nimellistä taskurahaa, mikä aina on ihmisoikeuksien "toteutumisen" irvikuva.

... politiikkaan. Vammaisia ei juuri politiikassa näy. Se on kyllä erittäin surullista, sillä vammaiset huomaavat helposti yhdenvertaisuusongelmia ja muutenkin ongelmia. Lisäksi vammaiset olisivat hyviä päättäjiä mm. kansanedustajina, sillä moni on "tippunut" työelämästä. Vammaisen äänestäminen on hieno ihmisoikeusteko. Se tietenkin edellyttää, että vammaisella on poliittista sisältöä. Vammaiset poliitikot tekevät muutakin kuin pelkkää vammaispolitiikkaa, koska ei kukaan poliitikko voi olla yhdellä asialla liikkeellä.

... julkisuuteen. Kuinka monta vammaista julkisuuden henkilöä Suomessa on? Yksi pyörätuolilla liikkuva tulee mieleeni. Samoin muutama musiikin kautta tunnetuksi tullut näkövammainen artisti tulee mieleeni. Aika vähissä vammaiset julkkikset ovat. Itse ryhtyisin mielelläni laulaja-lauluntekijäksi, mutten yksin siihen kykene. Laulamaan tietenkin pystyn. Runoja kirjoittelen myös joskus.

... muistuttamaan kansainvälisestä YK:n vammaisten päivästä. Tänään vietetään sitä ja siksi on hyvä miettiä, mitä voitaisiin meidän kaikkien vammaisten hyväksi tehdä. Niille, jotka tahtovat sysätä meidät piiloon, toivon hiukan ajattelua. Mitä tapahtuukaan, jos itse vammaudut tavalla tai toisella? Tähän kysymykseen saavat vastata tietenkin kaikki.

t. Jukka

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Silurus (nimimerkki)

Mielenkiintoinen ajatus, joskin väärä. Vamma on haitta. Se haittaa elämää. Siitä on aivan turha etsiä mitään positiivista -- positiiviset asiat, ne jotka edistävät elämää, ne joiden takia elämä on elämisen arvoinen, ne asiat, jotka tuottavat onnellisuutta, ovat olemassa vammoista huolimatta.

Käyttäjän malva kuva
Eeva Vasenius

Erittäin hieno kirjoitus Jukka. Olet aivan oikeassa noiden kaikkien esittämiesi asioiden tarpeellisuudesta.

Tämä esimerkiksi on loistava ja kannatettava ajatus:

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

"… politiikkaan. Vammaisia ei juuri politiikassa näy. Se on kyllä erittäin surullista, sillä vammaiset huomaavat helposti yhdenvertaisuusongelmia ja muutenkin ongelmia. Lisäksi vammaiset olisivat hyviä päättäjiä mm. kansanedustajina, sillä moni on ”tippunut” työelämästä. Vammaisen äänestäminen on hieno ihmisoikeusteko. Se tietenkin edellyttää, että vammaisella on poliittista sisältöä. Vammaiset poliitikot tekevät muutakin kuin pelkkää vammaispolitiikkaa, koska ei kukaan poliitikko voi olla yhdellä asialla liikkeellä."

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Tuo on täyttä asiaa. Lisäksi näinä aikoina olisi muutenkin paikallaan alkaa ajatella vammaisten asioita ja heidän hyvinvointiaan tässä yhteiskunnassamme.

Puutteita on varmasti paljon ja lähes joka puolella. Kannatan lämpimästi tämän asian esilleottamista ja näistä asioista keskustelua.

Vammaiset ihmiset ovat ihan samanlaisia kuin "mekin." Mutta he ovat myös monta kertaa varmasti paljon syvällisempiä ja ajattelelevaisempia kuin ns. "normaalit."

Itse tosin pidän vammaisiakin ihan normaaleina ihmisinä, joilla on ihan samat kaipuut ja haaveet kuin muillakin.

Lämpimin terveisin varsinkin vammaisille,

toivottaa Eeva

Käyttäjän jukkav kuva
Jukka Väisänen

Kiitos kommentistasi, Eeva. Yhden asian unohdin mainita, mutta kommentissasi se tuli mieleeni. Vammaisten seksuaalisuus on tabu. Minä voin kertoa sen, että muutama naispuolinen ihminen on jäänyt sikseen, kun he eivät ole kyenneet vammaisen ihmisen kanssa edes kunnolla tutustumaan.

Kuinka ikävää on tulla jatkuvasti torjutuksi? Aika moni vammainen tietää sen vastauksen. Ja torjuntaa on muussakin kuin ihastumisessa.

Baris Hillton (nimimerkki)

Tais tulla potkut vihreistä (VIHR.) tämän kirjoituksen jälkeen. ps. kuinka voi solvata suomen eduskuntaa olisi kiva loukata koko mentaliteettiä

Tiuskea Rakki (nimimerkki)

Nojaa. Jotenkin tuo vammaisuuden välineellistäminen siinä mielessä että "sitä tarvitaan että ihmisillä olisi perspektiiviä" lokeroi toisaalta vammaista itseään. Ei ajattelemisen aiheen antaminen toisille ole minun funktioni vammaisena tai ihmisenä... vammaisuus on käytännön este, jonka kanssa pärjääminen on suurelta osalta järjestelykysymys. Asian mystifioiminen aiheuttaa vaan toisissa ihmisissä outoa käytöstä kun ne alkavat pohtia että mitenkähän tuostakin nyt ajatellaan oikein...

Matti Pulli

Jos vammaisella ei ole mitään tarjottavaa työmarkkinoille, palkkaa tulee sen mukaan. Työnantajilla ei ole varaa ruveta makselemaan ylisuuria palkkoja omista pusseistaan.

Vammaisia ei politiikassa näy, koska heitä ei ole sinne äänestetty. Vai pitäiskö heille antaa jonkin sortin kiintiöitä vain koska he ovat vammaisia? Eivätkö vihreät ja muut sosialistit todella kykene tekemään yhdenvertaista politiikkaa ilman vammaisia? Miksi vammaisen äänestäminen olisi ihmisoikeusteko? Käsittääkseni minulla ja vammaisella on aivan yhtä suuret ihmisoikeudet.

Miksi ihmeessä vammaisia pitäisi olla julkisuudessa? Jotta ihmiset avartaisivat tietoisuuttaan? Ja miksi juuri siksi, että he ovat vammaisia? Pitäisikö musiikin listoja peukaloida, jotta vammaisten säveltämät musiikkikappaleet olisivat parempia vain koska ne ovat vammaisen tekemiä?

Ja minulla tosiaan ei ole mitään vammaisia vastaan. Yhteiskunnan tulee auttaa heitä pääsemään vammaisuuden asettamien esteiden yli. Ja, jos esteet ovat liian korkeat, yhteiskunnan tulee hoitaa vammaisille muita teitä. Mutta vammaisuus ei kuitenkaan oikeuta minkäänlaisiin vammaudesta riippumattomiin erityisoikeuksiin.

Käyttäjän malva kuva
Eeva Vasenius

# 6 Matti

Uskomatonta skeidaa heität! Osaatko edes hävetä?

Jukka esimerkiksi toimii varsin monilla tahoilla ihan menestyksekkäästi, mutta haluaa siitä huolimatta tuoda esiin näitä asioita, joista ei puhuta kovinkaan paljon.

En edes vaivaudu tämän enempää tähän kirjoittamaan, koska koko tekstisi oli täyttä paskaa.

Silurus (nimimerkki)

#7: Matti kirjoittaa lähes täyttä asiaa. Ainoa kohta, josta olen eri mieltä, on se, että yhteiskunnan pitäisi jotenkin auttaa vammaisia.

Sen sijaan vammaisten asiaa ajaa parhaiten vapaa markkinatalous, jossa vammaisten erityistarpeiden avulla on lupa tehdä voittoa ja jossa on mahdollista elää vahva hyväntekeväisyyden kulttuuri, jossa yksilöt voivat rehellisesti ottaa kunniaa itselleen *kyvystä* auttaa lähimmäisiään ilman, että kyseessä olisi uhraus.

Raamattu kertoo lesken rovosta moraalin ylimpänä mittapuuna, mikä on todella irvokasta. Todellinen moraali lähtee siitä, että vaikkapa suurliikemiehet, isot kauppaketjut ja ökyrikkaat voivat hankkia sosiaalista pääomaa olemalla hyväntekijöitä, koska heillä on varaa siihen. Ja ne ökyrikkaat, joilla on aivan muita tarpeita, kuten tarve investoida vielä suurempiin projekteihin saadakseen vielä enemmän rahaa, saavat niin tehdä, ilman että heidän omaisuuttaan ulosmitataan tarvitsijoille. Vertauksen vuoksi poliitikot ovat olevinaan hyväntekijöitä ulosmittaamalla rikkaitten (ja toisten köyhien, vammaisten ja milloin kenenkin) omaisuutta. Toisin sanoen he istuvat muurahaiskekoon jonkun toisen perseellä.

realisti (nimimerkki)

Muistaakseni Kalle Könkkölä oli eduskunnassa. vammaisia tarvitaan päätöksentekoon omien tarpeittensa ajamiseen.

Olen itse toiminut vammaisjärjestön yhdistyksen puheenjohtajana ja törmännyt tapauksiin, jossa täysin ammattitaidollisesti osaava henkilö on sivuutettu töistä vammansa takia, jolla ei ole edes mitään vaikutusta työhön.

Kuule Matti, eivät vammaiset halua mitään erityisasemaa, vaan samat mahdollisuudet kuin muutkin, kysyjensä mukaan tietenkin. siksi vammaisia tarvitaan omia asioita ajamaan.

Kyllä muusikot Signmark ja tämä kehitysvammaisten Pentti Kurikan nimipäivät ovat tuleet esiin ihan omana itsenään.

Silurus (nimimerkki)

#9: Omien tarpeitten ajamiseen ei tarvita yhteistä päätöksentekoa, vaan yhteisen päätöksenteon, eli politiikan puuttumista. On päinvastoin jokaisen toimijan haitta joutua alistamaan omat asiansa yhteiselle päätöksenteolle.

Jari-Petri Heino (nimimerkki)

Matti Pulli kirjoittaa mielestäni ihan asiaa. Onko kukaan koskaan ajatellut, ettei tämä vammainen halua olla mikään väline ja hyysäyksen kohde, vaan voittaa henkisen kamppailunsa vammaisuuttaan vastaan pärjäämällä itse.
Minusta Jukka vammaisena ja tietysti myös vihreänä syyllistyy pahan luokan populismiin ja vammaisten taitojen väheksymiseen.

Käyttäjän malva kuva
Eeva Vasenius

# 11 J-P

Nyt haukut värää puuta. Jukka itsekin vammaisena ihmisenä tietää ja ymmärtää oikeasti sen kaiken, josta vammaiset kärsivät tänäpäivänä.

Siihen ei kyllä jonkun Pullin ala-arvoiset jokellukset paina paskaakaan.

Olisin kuvitellut sinutkin hieman humaanimmaksi ihmiseksi, mutta ei, piti tulla tänne täräyttämään tämäkin asia kyseenalaiseen valoon, vaikka blogin kirjoittajana on yli 80% invaliditeetista kärsivä ihminen.

Hän itse tietää varmaan takuuvarmasti sen, mistä puhuu. Ei hän ole tänne lässyttämään tullut, vaan hakemaan ymmärrystä vammaisille ihmisille.

Minä ainakin nostan hattua Jukalle, hän tekee todella hyvää työtä tässä vammaisasiassa.

Te, jotka muuta nyt vingutte, niin menkää itseenne ja miettikääpä vaikka sitä, millaista on elää noinkin korkealla invalideettiarvolla kuin Jukka.

Soittele siunä vaan skittaasi siellä. Siihenkään Jukka ei pystyisi, koska hänen toinen kätensä on kokonaan proteesi....miltäs tuntuisi sinusta esimerkiksi tuollainen?

Jari-Petri Heino (nimimerkki)

Eeva hyvä. Minä olen itse sairas ja sairastan nivelpsoriasista, jota ei nyt vammaksi voi kutsua, mutta se takaa mielettömät kivut jotka eivät kuitenkaan ole este sille, että rakastan musiikkia ja harjoittelen paljon. Minulla on myös paljon vammaisia ystäviä, joiden omien kokemusten ja puheiden perusteella argumentoin, kuten argumentoin.
Minun mielestäni kommenttini oli asiallinen, ei haukkuva mutta se on tietysti lukijasta kiinni.
Humaanisuudestani en tiedä, mutta mitään ongelmaa ei yhteiskunnassamme voida poistaa, ellei asioista puhuta niiden oikeilla nimillään.
Minä nostan Jukalle hattua siitä, että hän uskaltaa olla oma itsensä ja kirjoittaa omia ajatuksiaan, mutta jos aikoo mukaan politiikkaan niin siellä ei naiviudella valitettavasti pärjää ja kritiikki tulee olemaan paljon raaempaa, kuin minun antamani.
Tuohon sinun viimeiseen kysymykseesi vastaisin, että vaikea sanoa kun ei ole kokemusta, mutta olisin varmasti sitten vaikka laulaja/säveltäjä. Missään nimessä en kuitenkaan jäisi tuleen makaamaan.
Musiikkia tuntevana ihmisenä muistat varmaan 80-luvulla bändin nimeltä Def Leppard, jonka rumpali menetti auto-onnettomuudessa toisen kätensä. Vuoden päästä hän palasi bändiin ja soitti kaikki vasemman käden iskut jalkapedaaleilla ja tekee näin edelleen.
Olen sitä mieltä, että annetaan vammaisillekkin ihmisarvo ja se voi tarkoittaa myös sitä, ettei vähätellä asioita mihin he voivat pystyä, jos heille annetaan mahdollisuus. Vammaoja ja haittaasteita on tietysti erinlaisia ja ne pitää ottaa huomioon.
Henkilökohtaiseen solvaamiseen näyttää syyllistyvän kuitenkin juuri ne kaikkein suvaitsevaisimmat.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Mie olen miettiny tätä sinun plokia. Ajattelin kirjottaa s-postia, mutta kirjotan nyt tähän.

Mitä sie aattelet, jos mie sanon, että met olhaan kaikki enemmän tai vähemmän vammasia? Täyvvellistä ei olekhaan. Tai että olhaan särkyneitä maljoja kaikki.

Jotenki mie aattelen, että elämä on niin hiiskatin tasa-arvonen. Jos sulla on tuollaiset valitettavat vammat, jokka ilmeisestä näkkyy päälekki päin, meistä monila on vammoja, jokka ei näy, mutta vammauttaa itteänsä ja myös ulkopuolisia?

Sulla on kyllä tuossa kuvassa niin raikas ilme, että tuntuu ja tietenki niin pittää tehäkki, että provosoit.

Vammasia ei tartte piilotella eikä meitä muitkahaan.

Nyt mulla taisi jo karata ajatus. Olen menossa saunailthaan. Mutta kirjotat varhmaan nuita ajatuksiasti vielä. Niin, mulla on ollu vuotta vanhempi sisko, semmonen aivovaurilapsi, sanothiin ennnen. Ja minun suuri suru lapsena, seko vanhempani potivat asioita, että jospa hän ois ollu terve. Se tuntu pahalta ja nyt tiijjän syyn. Mie pienenä siskona oisin toivonu täyvvellistä hyväksymista siskon puoleen.

Eläilääkäristä mulla on ihana muisto. Se tuli lehmää kathoon, mutta sitte se sano, että missäs teilä on se sairas lapsi ja tuli tervehtiin siskoani ja oli hyväksyvä ja kohtaava ko ei mitään. Muistan kuinka hyvältä se tuntui. Sen elläinlääkärin nimi oli Lanneri.

No siis hyväksymistä met kaikki kait kerjäämä ja se on kait aika pitkäle omassa käessä seki asia. Hyväksyy itte ensteksi, muut tullee perässä? Hyväksyviä ja rakastavia terffeisiä Hilkka Laronia

Käyttäjän malva kuva
Eeva Vasenius

# 13 J-P

Kiitti asiallisesta vastauksesta.

Minä musiikkiharrastajana tiedän tuon Def Leppard tapauksen. Siihen bändiin liittyy eräs toinenkin juttu, nimittäin, että onko ko. bändin laulajalla ollut.....hmmm. erään veneenmottorin nimen omaava vokalisti......no, ei en sano enempää.

Ja kommenteillani ole tarkoittanut vain sitä, jota Jukka Väisänen on tästä asiasta mieltä.

Luulisin, että näissä vammaiskysymyksissä hän sen tietää jos kuka, että mikä on ok ja mikä ei.

Me ns. "terveet" emme aina osaa ajatella asioita vammaisen ihmisen näkökulmasta.

Ja mitä sairauksiin tulee, niin mulla on diabetes, korkea verenpaine, korkeat kolesterolit ja trigylit....syön jopa joka päivä miniaspiriinin "slaagin" ennaltaehkäisemiseksi, kuten lääkäri asian ilmaisi.

No sitten vielä, alaselässä on välilevyissä kulumaa, joka vaikeuttaa suuresti kävelyäni. Lisäksi saan hyvin nopeasti pienestäkin rasituksesta hengenahdistusta.........

Ja on tässä muutakin, mutta jääköön sanomatta.

Viikonloppuja.

Janne Hakkarainen (nimimerkki)

Olen sitä mieltä, että vammaisten asiaa tulee ajaa politiikassa: portaita, esteitä ja muita rajoitteita on aivan liikaa kaikkialla. Yhdenvertaiset mahdollisuudet täytyy turvata kaikille.

Ei tarvitse olla itse vammainen, jotta voi ajaa vammaisten asiaa. Suhtaudun reaalimaailmaan ja -politiikkaan kuitenkin hiukan kyynisesti: toteutuvatko vammaisten yhdenvertaiset oikeudet, jos he eivät itse ole mukana politiikassa tuomassa omaa näkökulmaansa esiin? Henkilökohtaisesti pyrin toimimaan näiden arvojen toteutumiseksi, mutta suppeasta näkökulmastani johtuen moni muu osaa asian paremmin. Elämänkokemukseni ei yksinkertaisesti riitä.

Mieleeni juolahti vielä, että olen itsekin oikeastaan vammainen. En selviäisi arjesta ilman silmälasejani.

Jenni (nimimerkki)

Lueskelin Jukka blogiasi ja tuohon työelämäkohtaan voisin kommentoida, että omalla työpaikallani (iso IT-firma) on töissä monia liikuntavammaisia ihan normaaleina ja tasavertaisina työntekijöinä. Jos ihminen on asiantuntija omalla alallaan, ei yrityksen ole mitään järkeä jättää häntä palkkaamatta. Tietenkin asia on eri esimerkiksi kehitysvammaisten osalla, joiden työllistymistä tulisikin aktiivisemmin tukea, mutta minun on vaikea nähdä, että liikuntavammaiset kohtaisivat yhtään sen enempää (tai edes sen vertaa, en osaa sanoa) ongelmia työllistymisessä kuin mustalaiset, ulkomaalaiset tai muut ryhmät, joita kohtaan ihmisillä keskimäärin on ennakkoluuloja.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset