Vapaaehtoistyö rakentaa menestymisen edellytyksiä
Suomi on saanut jälleen kerran yhden juhlan aiheen, kun Kiira Korpi on voittanut taitoluistelun em-pronssia. Tällaiset saavutukset vaativat paljon taustatyötä, mutta suuri merkitys on vapaaehtoistyöllä. En tunne Kiiran tapausta henkilökohtaisesti, mutta veikkaan, että hänenkin menestyksen polulla ainakin joku on tehnyt vapaaehtoisesti työtä hänen vuokseen.
Vapaaehtoistyötä tarvitaan todella paljon Suomenkin rakentamisessa. Suuri osa meistä politiikan alueelle lähteneistä tekee paljon vapaaehtoistyötä. Periaatteessa blogin kirjoittaminen täällä Uudessa Suomessa on vapaaehtoistyötä, sillä näillä kirjoituksillamme saatamme herättää joissakin uusia ajatuksia. Puolueissaan aktiiviset ihmiset esimerkiksi kahvia keittämällä toimivat vapaaehtoisesti toistensa hyväksi.
Vapaaehtoistyö saattaa parhaimmillaan tuoda uutta sisältöä elämään. Uusista ihmisistä voi löytyä jopa elämänkumppani, mutta etenkin ystävyyssuhteet ovat tavallisia. Samalla ihminen voi oppia uusia taitoja ja lisäksi uudet tiedot kehittävät jokaista. Monissa vapaaehtoistöissä kuitenkin ilon ja hyvän mielen saaminen toiselle on pääasia.
Yhteisöllisestä näkökulmasta katsottuna meillä on paljon tehtävää. Meidän on luotava parempia puitteita vapaaehtoistoiminnalle. Ajoittain vapaaehtoistoimijakin väsyy. Jos vapaaehtoistyössä on yhteinen me-henki voimissaan, on vapaaehtoistyön kehittäminenkin mahdollista. Vapaaehtoistyön kautta on mahdollista järjestää eri ihmisille toimintaa. Ajatelkaapa lapsia tai nuoria, joilla on vapaaehtoistyön ansiosta mahdollisuus käydä jossakin harrastekerhossa. Joku saattaa todella merkityksellisen näkökulman, harrastuksen tai jopa kiinnekohdan elämäänsä.
Elämässä pieniltä tuntuvat asiat ovat suuria monille. Siksi – kymmenien vapaaehtoistyövuosien kokemuksella – suosittelen kaikille vapaaehtoistyöhön ryhtymistä, jos ei jo valmiiksi sellaista tee.
t. Jukka
Joku bloggaaja (en muista enää että kuka) kertoi joskus ettei voinut tehdä haluamaansa vapaaehtoistyötä. Koska oli työtön ja päivärahaa olisi leikattu vapaaehtoistyön takia, koska ei olisi ollut ”työvoimatoimiston käytettävissä”. Hän olisi halunnut opettaa suomen kieltä tai atk-taitoja maahanmuuttajille.
Jos systeemi on tollainen, asiaan pitäisi saada korjaus mitä pikimmin.
Ilmoita asiaton viesti
Hän siis oli työttömänä työmarkkinapoliittisista syistä.
Jos hänelle olisi maksettu palkkaan rinnastettava korvaus
tai jopa palkasta aiheutuva korvaus: ansiosidonnainen raha,
siltä ajalta kuin olisi tehnyt työtä, ja johon työhön olisi ollut saatavilla tekijä täyttä palkkaa vastaan (hänet itsensä), olisi korvaus ollut valtion maksamaa palkkatukea. Palkkatuen maksaminen ei kuulu työvoimahallinnolle (tai ainakin hänen olisi pitänyt hakea palkkatukea tuohon työhön).
Lopputulema tietenkin oli, että tuota kurssia ei koskaan järjestetty, mikä taas on täysin järjetöntä.
Ilmoita asiaton viesti
Höpö höpö kyllä vapaaehtoistyötä saa tehdä ilman päivärahaa, palkkaa, puoluetukea tai ilman mitä tahansa rahallista korvausta eikä se ole esteenä työttömyydelle tai työssä olemiselle.
Kysymys on halusta. Vanhemmathan yleensä ainakin ennen tekivät paljon vapaaehtoistyötä vaikkapa urheiluseuroissa päätarkoituksena lastensa harrastusten mahdollistaminen ja edistäminen.
Ilmoita asiaton viesti
Sitä saa ehkä harkinnanvaraisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Omituista. Tietenkin, jos ajatellaan työn vastaanottamista, olisi ensisijaista olla saatavilla.
Ilmoita asiaton viesti
No, mutta Jukkahan on alkanut kirjoittamaan järkeviä. US-blogissa kirjoittelu kommenttijonoineen taitaa jalostaa?
Onneksi olkoon. Ensimmäinen lukemani järkevä kirjoitus Jukalta.
Ilmoita asiaton viesti
Eikös täällä tehdä paljon vapaaehtoistyötä kun on kehitysavut, tyhjästä maksamista ja lainarahan jakamista EU-maihin(vieläpä sellaisiin valtioihin jotka ovat huijanneet EU:ta). Nämä kaikkihan kivasti lisätään verotukseen että kaikki maksavat Suomessa jos eivät meinaa perintätoimistojen kanssa tapella.
Vihreätkin vaan toista kautta istuvat vapaaehtoisesti ydinvoima-hallituksessa.
Ilmoita asiaton viesti