Aikuisvihreitä ajatuksia Yhdenvertaisuuden puolesta

Opiskelijan ei kuulu joutua elämään lainalla eikä maksamaan opinnoistaan

Aina silloin tällöin tulee kuulleeksi järjenvastaisia avauksia siitä, kuinka opiskelijan tulisi elää lainarahalla. Samoin jotkut onnistuvat nostamaan verenpainettani ehdottamalla lukukausimaksuja yliopistoon. Tällaiset kyseenalaiset keksinnöt tulisikin voida perustella eettisesti kestävästi. En ole nähnyt toistaiseksi ainuttakaan sellaista perustelua.

Vaikka perustulo olisikin ihanneratkaisu opiskelijankin toimeentuloon, ei se ole ainoa asia, mistä kuuluu haaveilla. Maksuton koulutus kuuluu olla oikeus jokaiselle, sillä se on yhteiskunnan sijoitus tulevaisuuteen. Toisaalta, ketään muuta ei velvoiteta elämään lainalla - paitsi opiskelijoita. Mitä yhdenvertaisuuslaki sanookaan asiasta? "Syrjintä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella on kielletty.", kertoo wikipedia.

Miksi opiskelijan tulisi elää lainalla? Ei ole olemassa mitään takeita siitä, että valmistunut työllistyy. Jokaisen tulisikin saada riittävän suuri opintoraha. Samoin opiskeljoilla ei ole varaa maksaa lukukausimaksuja. Töitäkään ei ole kaikille opiskelijoille saatavilla. Opiskelijoita näin ollen hiillostetaan turhan taka. Se ei myöskään ole opiskelijan hyvinvoinnin etujen mukaista.

Siispä perustulo tulisi ottaa käyttöön. Mikäli se ei käy, tulee opintorahaa ja asumislisää nostaa. Samoin perustuslakiin on kirjattava opiskelun maksuttomuus.

Näin ollen opiskelijan on valvottava sitä, mitkä ryhmittymät ovat maksuttoman opiskelun ja parempien opintososiaalisten etujen puolesta. Jopa opiskelijapolitiikassa jotkut toivovat opintolainapainoitteista opintotukea ja lukukausimaksuja.

t. Jukka

Kirjoittaja on TYYn edustajistovaalien ehdokas nro 308 ja hänen facebook-kampanjasivunsa on täällä: https://www.facebook.com/pages/Jukka-Onnellisuutta-opiskelijoille-V%C3%A4is%C3%A4nen-308-TYYn-edariin/169219629831965

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Markus Lehtipuu

Joo, otetaan lisää lainaa ja annetaan ilmaista rahaa 34-vuotiaille ikuisille opiskelijoille!

Nythän on piikki auki: lisää lisää ja lisää. 7.000.000.000 euroa lainataan tänä vuonna.

Eikä tässä vielä kaikki.

Kaikille ilmainen elämä: otetaan lisää lainaa.

Nyt on millä mällätä. Lapset maksaa. Ai niin, joillakin ei edes ole lapsia. Sen parempi.

Ja eikun lisää lainaa!!!!

Käyttäjän jukkav kuva
Jukka Väisänen

Oppia ikä kaikki. Ajattelin opiskella 38-vuotiaaksi. :)

Kalle Virtanen

Tyhmiä, laiskoja tai köyhiä ei kannata kouluttaa. Yliopistot pitäisi yksityistää ja sallia korkeat lukukausimaksut. Tällöin koulutuksen ja opiskelijoiden taso nousisi. Tässä maassa on jo tarpeeksi idiootti-insinöörejä. Duunareita on ihan turha opettaa koulussa. Oppisopimus ja kentälle.

Siinä olen täsmälleen samaa mieltä, että kenenkään ei pitäisi elää velalla. Siksi kannatan kansalaispalkkaa.

Käyttäjän jukkav kuva
Jukka Väisänen

Miten määrittelet tyhmyyden, laiskuuden tai köyhyyden? Mikä takaa opiskelijoiden korkean tason?

Kalle Virtanen

Tyhmä ei tajua, laiska ei viitsi ja köyhällä ei ole rahaa. Viimeinen on usein kahden ensimmäisen seuraus, mutta ei toisinpäin. Moni rikas on laiska ja tyhmä. Silti rikkaiden kannattaa opiskella, koska heillä on siihen varaa ja muutoin se omaisuus menetetään helposti.

Korkeatasoisilla opiskelijoilla on korkea motivaatio ja he haluavat oikeasti tietää aiheesta. Olen nähnyt paljon tekniikan opiskelijoita, joita ei osaaminen kiinnosta, riittää, kun pääsee tenteistä läpi.

Valtion stibendit lahjakkaille koululaisille yksityisiin yliopistoihin on myös yksi mahdollisuus. Ihan mielenkiintoinen ratkaisu olisi myös se, että hyvistä arvosanoista tulisi opintotukiextraa.

Käyttäjän jukkav kuva
Jukka Väisänen

Ahaa. Eikö köyhä voi olla ahkera ja älykäs?

Kalle Virtanen

Kyllä köyhäkin voi olla ahkera ja älykäs. Tällöin köyhyys voi olla jopa valittua. Maailma on täynnä kaikenlaisa variaatioita. Olen jotenkin orientoitunut ajattelemaan, että opiskelun tarkoitus on maksimoida taloudellinen hyöty, joten se ei sovi köyhille. Ehkä katson asiaa liikaa teknisten alojen näkökulmasta.

Ari Ojala

Jos saatte noi vaatimukset läpi, alan välittömästi opiskelemaan, enkä ihan heti lopeta. Opiskelusta suoraan eläkkeelle, perustuslakiin.

Käyttäjän jukkav kuva
Jukka Väisänen

Joillekin se olisi jopa relevanttia.

Kalle Lehtonen

Suomalainen "ilmainen" opiskelu opintorahoista puhumattakaan on globaalisti erittäin harvinainen systeemi, sitä ei ilmeisestikään esiinny missään muualla kuin pohjoismaissa. Pitkän päälle tällaisen poikkeavan systeemin ylläpito voi olla mahdotonta ja joudutaan menemään maailmalla vallalla olevaan systeemiin, eli lukukausimaksuihin ja lainapainotteiseen opintorahoitukseen.
Muutama vuosi sitten Indonesiassa eräs paikallinen opiskelija muuten ensin suuresti ihmetteli kun kerroin kaiken opiskelun olevan Suomessa ilmaista. Kun sitten kerroin että valtio lisäksi maksaa opiskelijoille selvää rahaa opiskelusta hän piti minua ihan selvänä valehtelijana ;-)

Jouni Valkonen

Jukka, perustulossa kaikilla opiskelijoilla on varaa maksaa 2-4 kiloeuron lukukausimaksut, koska perustulossa opiskelijan vuositulot ovat noin 10-15 kiloeuroa. Vielä lukukausimaksujen jälkeenkin perustulossa opiskelijoiden tulotaso on paljon korkeampi kuin nykysysteemissä.

Olen samaa mieltä, että lainan ottamisen vaatiminen on paitsi moraalitonta, niin se on kansantaloudellisesti järjetöntä. Ensinnäkin se kannustaa lainarahalla elämiseen, mikä ei ole järkevää, mutta tärkeämpi on, että jos epäonnistuu työllistymisessä ja valtio maksaa velan pankille, niin valtio samalla syrjäyttää tämän surkean luuserin pois työelämästä 15 vuoden velkavankeuteen. Koska kenelläkään pienituloisella ei ole järkeviä mahdollisuuksia maksaa 10 prosentin korkoa saatika lyhentää velkaa.

Moraalitonta velkakäytännössä on, että kaikkein korkeimmassa syrjäytymisvaarassa olevat, eli pienituloisten vanhempien lapset ovat pakotettuja ottamaan opintolainaa, koska muutoin ei saa kesällä sossusta 2000 ylimääräistä euroa toimeentulotukea. Jos pitää valita, että nostatko opintolainan ja otat €2000 ilmaista rahaa, vai menetkö kesätöihin, niin täytyy olla melkoinen sekopää joka valitsee kesätyövaihtoehdon. Eli käytännössä lainan ottaminen on pakotettua. Tämä ei voi olla moraalista.

Käyttäjän Temesteri kuva
Teemu Suominen

"Jukka, perustulossa kaikilla opiskelijoilla on varaa maksaa 2-4 kiloeuron lukukausimaksut, koska perustulossa opiskelijan vuositulot ovat noin 10-15 kiloeuroa. Vielä lukukausimaksujen jälkeenkin perustulossa opiskelijoiden tulotaso on paljon korkeampi kuin nykysysteemissä."

Mistähän perustulosta mahdat puhua tai oikeastaan minkätasoisesta? Nimittäin en usko, että perustulo, mallista riippumatta poikkeaisi kovinkaan paljoa nykyisestä tasosta.

No jos puhutaan opiskelijoista, niin korkeimmillaan opintoraha on 298 €/kk - verot. Asumislisä käytännössä 168 €/kk eli 436 €/kk ja kun tukikuukausia on vuodessa 9 niin saadaan yhteissumma 3925 €. Tosin jotta tuon verran asumislisää saa, menee 400 € asumiskuluihin, joka pienentää sitä tuloa. Onko tästä jäävästä summasta sitten mahdollista maksaa 4k€ lukukausimaksu tai edes puolet tuosta on toinen juttu.

Sen sijaan työttämällä (Peruspäivärahalla) kuukausitulo on 553 - verot josta muodostuu vuositulo n. 5300. Mitä tuon suuruisesta summasta maksaisi? No 4k€ lukukausimaksusta noin 100 €/kk:ssa.

Opintolainaa saa peräti 300 €/kk käytännössä 9kk ajan vuodessa. Tällöin summaksi tulee 2700 €.

Perusturva, käytännössä siis viimekädessä toimeentulotuki, on tasoltaan 419,11 €/kk kun asuu yksin tai on yksinhuoltaja. Tästä kertyy n. 5000 €/vuosi.

Sitten jos tähän loppuun ihemttelisi taas vähän. En ymmärrä miksi sitä opiskelijaa pitää rangaista opiskelustaan? Tässä tapauksessa lukukausimaksuilla.

Jouni Valkonen

Teemu, jos perustulo otetaan käyttöön, niin se nopeasti löytää optimaaliselle tasolleen. Nykyisellä palvelutasolla, laskeskelin niin €923 olisi aika optimi perustulo. Sen sijaan perustulo mahdollistaa myös julkisten palveluiden purkamisen (koska perustulo eliminoi ylisuuret tuloerot ja siis köyhät yhteiskunnasta), jolloin perustulon määrä voidaan tuplata ja nostaa johonkin 1500 euron paikkeille. Tämä kuitenkin pitää kokeilla ensin, että mikä on näin suuren perustulon työllistävä vaikutus. (Perustulo voidaan aina sitoa kuitenkin palkkatuloihin, joten motivaatio työhön säilyy)

En itse olisi negatiivisesta työllistävästä vaikutuksesta huolissani, koska yhä enemmän tuottava ja siis varallisuutta lisäävä työ on automatisoitu. Joten työn tekeminen alkaa olemaan jo nykyisellään vanhanaikaista (Kiinalainen halpatuotanto yrittää vielä sinnitellä työläisten tekemän työn varassa, mutta kesällä Foxconnkin ilmoitti, että hankkii miljoona uutta teollisuusrobottia, korvaamaan työläis(-orjia), kun kiinalaisetkin on liian kalliita työläisiä, kun vaativat (vähän) ruokaa ja (vähän) unta elääkseen.). Jos lisäperusteluja kaipaat, niin olen pohdiskellut blogissani perustuloa enemmänkin. Eli perustulossa kyse ei ole enää mistään sosiaaliturvasta, vaan monien pääasiallisesta tulon lähteestä.

Markkinatalous tarvitsee nykyisin enemmän kuluttajia kuin tuottajia, koska tuotannollista työtä tekevissä roboteissa on se ikävä piirre, etteivät ne vielä osaa simuloida kuluttajia.

Käyttäjän riikkayrttiaho kuva
Riikka Yrttiaho

Miksei opintotuen tulorajoja nosteta muutamalla esimerkiksi sadalla eurolla? Tällä hetkellä tuloraja jokaista tukikuukautta kohden on 660 euroa. Kun täysi opintoraha on asumislisineen hieman alle 500 euroa, jää opiskelijalle käteen kuukaudessa nettona maksimissaan noin 1000 euroa tai alle. Suomessa vuonna 2008 yksinasuvan henkilön köyhyysraja oli 1150 euroa kuussa eli opiskelija jää tämän alle maksimituloillaankin.

Monilla aloilla opiskelijat pystyvät jo hyvin aikaisessa vaiheessa opintoja työskentelemään omalla alallaan ja osassa esimerkiksi ammattikorkeakoulualoista opiskelijat saattavat jo olla alan työtehtävissä ennen opintoja. Tulorajojen ollessa näin pienet, opiskelijat joutuvat joko tekemään ilmaista työtä tai vaihtoehtoisesti jättämään opintorahan nostamatta. Jos tulorajoja nostettaisiin esimerkiksi 200-300 eurolla kuussa, opiskelijat voisivat nostaa opintotuen ja samalla tehdä töitä ilman, että he jäisivät silti köyhyysrajan alapuolelle. Opintotukihan on nimensä mukaisesti tuki, ja se on tarkoitettu juuri tukemaan opintojen aikaista elämää. On epärealistista odottaa, että varsinkaan suurissa kaupungeissa se pystyisi kattamaan kaikki elämän kustannukset.

Jos tulorajoja nostettaisiin, ei tarvitsisi käydä jatkuvaa kinastelua opintorahan nostamisesta, varsinkin jos annettaisiin opiskelijoiden valmistua rauhassa. Opintojen aikaisen elämän ei tule perustua lainanotolle - ei se ole järkevää muunakaan aikana. Eihän työssäkäyvän aikuisenkaan kuulu nostaa lainaa, jotta hän voi ostaa ruokaa ja maksaa vuokransa?

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Todistit tuossa itsekin, ettei opiskelu ole mikään sijoitus. Sijoituksen tarkoitus on tuottaa voittoa -- ainakin perinteisen teorian mukaan. Ja jos kyseessä olisi sijoitus, niin mitä yhteiskunta tekee sijoittaakseen koulutusresurssit parhaalla tavalla, karsiakseen väärät ihmiset vääriltä aloilta? Ja jos yhteiskunta tekee niin, niin eikö se mene liian pitkälle holhouksessa?

Käyttäjän Temesteri kuva
Teemu Suominen

"En itse olisi negatiivisesta työllistävästä vaikutuksesta huolissani, koska yhä enemmän tuottava ja siis varallisuutta lisäävä työ on automatisoitu."

Höpsis. Työ on oikeastaan vain muuttunut, ei se kadonnut minnekkään ole. Tai no tietyt tyyppiset työt on katoamassa, tilalle on tullut ja tulossa lisää toisen tyypisiä töitä. Mutta oletetaan, että työ automatisoituu. Niin kauan kuin yhteiskuntamme perustuu työn tekemiseen ja siten saatavaan / Jaettavaan varallisuuteen tekijöiden ja teettäjien kesken on pakko kysyä, että mitenkä tuo tulo, joka työstä kertyy jaettaisiin?

"Eli perustulossa kyse ei ole enää mistään sosiaaliturvasta, vaan monien pääasiallisesta tulon lähteestä."

Näimpä, ongelmaksi tuleekin se perustulon rahoitus. Jonkinlainen negatiivisen veron malli voisi hyvinkin toimia, mutta en usko, että tälläkään tavalla perustulon taso voi poiketa oleellisesti sosiaalisten tukien nykytasosta, korottamiseen ei yksinkertaisesti raha riitä. Kun otetaan huomioon se, että valtio ottaa tänäkin vuonna 8mrd € lainaa (+Kreikkalle menevät rahat) kulujensa kattamiseen, niin pikemmin paine on täsmälleen päinvastainen.

"Jos tulorajoja nostettaisiin, ei tarvitsisi käydä jatkuvaa kinastelua opintorahan nostamisesta, varsinkin jos annettaisiin opiskelijoiden valmistua rauhassa."

Tulorajojen nostaminen parilla sadalla tulee kustantamaan (muistaakseni) kuluja noin 300 M€, kun vastaava nosto itse opintorahaan noin 15M€, eli mistä rahat? Toisaalta tuo tulorajojen nosto ei ole se järkevin tapa, koska se aiheuttaa sen, että opiskelijat ovat keskenään hyvinkin eriarvoisessa asemassa niin opiskelipaikkakunnan kuin opiskelualansa ja tasonsa takia. Mä en näe perusteita eriarvoistaa eriarvoistamisen takia yhteiskuntaa.

"Opintojen aikaisen elämän ei tule perustua lainanotolle - ei se ole järkevää muunakaan aikana."

Juurikin näin.

Jouni Valkonen

Teemu, Perustulo on täysin kustannusneutraali vaihtoehto, koska keskimäärin perustulossa ihmiset maksavat nolla euroa veroa. Siinä vain 60% väestöstä maksaa negatiivista veroa ja 40% väestöstä maksaa positiivasta veroa. Eli yhteensä ± 0%

Ks. esim. tuo laskelmani 1100 euron perustulosta, joka olisi kustannusneutraali:
http://dl.dropbox.com/u/28230378/perustulo.png

Systeemi kokonaisuudessaan lisäisi köyhimmän 99%:n nettovuosituloja yli 10 kiloeurolla verrattuna nykysysteemiin.

===

Lisäksi olet väärässä. Huolimatta aggressiivista tulontasaustoimista ja ulkomaan lainan ottamisesta, rikkain 1% omistaa yhdysvalloissa jo 40% yhteiskunnan varallisuudesta. Tämä implikoi sen ettei työläisten palkoilla ja tuottavuuden kasvulla ole ollut mitään tekemistä keskenään sitten 70-luvun. Suomessa ei ihan niin pitkällä olla vielä kuin Yhdysvalloissa (kiitos AY-liikkeiden), mutta samaan suuntaan täälläkin mennään yhä kiihtyvällä tahdilla, kun paperiteollisuuden tuotantoa siirretään Etelä-Amerikkaan.

Käyttäjän Temesteri kuva
Teemu Suominen

"Perustulo on täysin kustannusneutraali vaihtoehto, koska keskimäärin perustulossa ihmiset maksavat nolla euroa veroa."

Periaatteessa kyllä, käytännössä ei. Negatiivinen verotus, johon tuossa viittaa tosiaan toimii näin. Ikävä kyllä valtiontalous (reaalitalous) ei toimi näin. Koska kuitenkin elämme reaalitaloudessa, niin sen lakien mukaan meitin on elettävä.

Kuluvan vuoden budjetissa ansio ja pääomaverot on luokkaa 7mrd€. Tästä progressiivista tuloveroa on 5,4 mrd€ (ennuste). Tämä raha siis voidaan jakaa toisella tavalla mainitsemassasi systeemissä. Vai olenko ymmärtnyt mietteistäsi jotain perustavan laatuisesti väärin?

Mitä sitten on menoja jotka tuon pitäisi korvata. Valtion budjetista löytyvät seuraavat tiedot:
Opintoraha, asumislisa ja opintolainan vlation takaus 0,85 mrd€
Työllistämis, koulutus ja erityistoimet 0,55 mrd€
Perhe- ja asumiskustannusten tasaus 2,8 mrd€
Työttömyysturva 1,9 mrd€
Valtionosuus eläkkeistä ja erityiskorvauksista 4,2 mrd€
(jossa Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista 3,5 mrd€)
Valtion osuus Perustoimeentulotuesta 0,3 mrd€
Eläkkeet 3,8 mrd€
Yhteensä 14,1 mrd€

Eli tuolla tavoin rahaa olisi jaettavissa vain kolmannes siitä mitä nykyisin on. Mikäli tuosta summasta otettaisiin pois (ja raha tulisivat jostain muualta) Kansaneläkelaista johtuvat menot (mm. Kansaneläkkeet) sekä perusturvan osuus, jota siis periaatteessa ei tarvita muutuisi loppusummaksi 10,3 mrd€. Tällöinkin rahaa olisi jaettavissa vain puolet siitä mitä nyt on. Luvut löytyvät täältä: http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2011/aky_2011.html

Käytännössä tämä siis tarkoittaa sitä, etten edelleenkään usko tukisumman kokonaisuuden kasvavan yhtään mihinkään. Pikemminkin päinvastoin. Tähän on syynä se, ettei 60% väestöstä maksa negatiivistä veroa, ei lähimainkaan. Tämä johtuu siitä, että työllisyysaste on häthäätään 70 (itse asiassa ei ihan sitäkään). Laskelmasi vatisi likimain 95% työllisyysasteen, sillä työllisyysasteeseen lasketaan vain 15-64 vuotiaat ja se kuinka moni heistä on töissä. Lähde tähän täällä: http://www.findikaattori.fi/41/

Sitten vielä huomioidaan se, että valtio ottaa tänä vuonna sen 8 mrd€ lisää lainaa, niin tosiaan jostain pitäisi keksiä se 16 mrd€ lisärahaa, jotta voisimme kattaa eläkkeiden osuuden, että lainatarpeen. Suhteutaaksemme tätä johonkin se tarkoittaisi ALV tuplaamista, eikä sekään ihan riittäisi (ja sen verokertymän kasvun todellisuuskaan ei ole ihan niin "kirkossa kuulutettua")

Jouni Valkonen

Perustulossa itsessään on täystyöllisyys aina. Suomen rakenteellinen työttömyys johtuu vain harrastetusta sosiaalipolitiikasta. Esimerkiksi Tanskassa ei ole rakenteellista työttömyyttä ollenkaan, vaikka toki nyt taantuman takia työttömyys onkin kohonnut huikeaan 7 %:iin. Mutta luulen silti, että suurin osa näistä »työttömistä» elää ansiosidonnaisella.

Eli rakenteellinen työttömyys on vain suomen systeemin artefakti.

Minusta negatiivisen tuloverotuksen ja perustulon ero on vain semanttinen ja hallinnollinen. Tavallaanhan minulla on tuossa yhdistelmä negatiivista tuloverotusta ja perustuloa, eli jotta kaavailemani perustulon saa täysimääräisenä, niin edellytetään 900 euron kuukausiansioita. Näin ollen jokaiselta vaadittaisiin vähintään 1600 euron nettotuloja kuukaudessa. Eli systeemissäni on implisiittinen työn teon velvoite.

Koska voidaan taata minimitulotaso kaikille työkykyisille 1600 euroon, niin emme oikeasti tarvitse ilmaisia julkisia palveluita. Esimerkiksi opintoja voidaan rahoittaa lukukausimaksoilla. Samoin terveydenhuollossakin omavastuuta voidaan lisätä ainakin halpojen hoitojen osalta. En näkisi vääräksi edes vaatia pakollisen sairasvakuutuksen ottamista samaan tapaan kuin on pakollinen liikennevakuutus.

===

Perustulo on vain käsitteellisesti niin erilainen järjestelmä, koska emme voi kuvata perustuloa sosialismin tai kapitalismin käsitteillä. Samoin kun emme voi sitä sijoittaa oikeisto-vasemmisto -akselille.

Jotta perustulon voi ymmärtää, niin täytyy vain heittää ajatus niukkuudesta pois. Warren Buffetkin on nostanut esille sen kuriositeetin, että hän maksaa suhteessa vähemmän veroja kuin hänen sihteerinsä! Ja tiedämme, että Nalle Wahlroos nauttii suuria maataloustukia. Eli riittää, että suurituloisimman kymmenyksen ylisuurilla tuloilla rahoitetaan 90%:n perustoimeentulo. Tuloerot ovat jopa Suomessa tähän riittävän suuret.

===

Malli on siis yksinkertaistettuna sellainen, että perustulo rahoitetaan sataprosenttisesti kotitalouksien tuloverosta. Tällä voidaan saavuttaa tasapaino, jossa veronmaksajia on 40% ja veronsaajia on 60%. Muut yhteiskunnan vaatimat ilmaispalvelut kuten peruskoulu, vanhustenhoito, sairaalajärjestelmä, jne. valtion ja kuntien pyörittämät palvelut voidaan kattaa ALV:lla ja yhteisöveroilla.

ALV:ta ei tarvitse nostaa, koska kuluttajien ostovoima kasvaa 10 kiloeurolla, joten ALV:n verotuotto kasvaa kyllä. Joskin itse nostaisin ALV:n 25 prosenttiin. Tämä johtuu siitä, että ALV:n markkinoita vääristävä vaikutus on pienempi kuin palkkatuloverojen. Eli ALV ei kannusta tuotannon siirtämistä halvemman verotuksen ja työvoiman maihin.

===

PS. Jos jatketaan tästä keskustelua, niin tehdään se mieluummin blogissani, jottei se ole aivan niin off-topic täällä.
http://jounivalkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/8653...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset