Tämän blogin uusimmat kirjoitukset

Pekka Haavisto edistäisi inhimillisyyttä presidenttinä

Jukka Väisänen — Sun, 05 Feb 2012 00:54:52 +0000

Päättyneenä lauantaina huomasin kyynelehtiväni kaksi kertaa. Olin aamulla Turun Varissuolla mukana Pekka Haaviston vaalitapahtumassa, jonne Pekka saapui puhumaan. Pekka on asiallinen ihminen, mutta ei missään nimessä tylsä. Erityisesti minua sykähdytti se, miten Pekka puhui vammaisista ihmisinä ja kohtaamisestaan Kemissä toisen kierroksen alussa, jolloin hän tapasi 17-vuotiaan pyörätuolissa istuvan tytön, joka mietti omia mahdollisuuksiaan elämässä (kannattaako käydä lukio loppuun, haaveilla oikeustieteen yliopisto-opinnoista ja työelämästä). Pekka oli oikeasti sitä mieltä, että näin kannattaa tehdä. Tunsin, että Pekka puhui sydämellään. Harva poliitikko muistaa muistuttaa, että meillä vammaisilla on ihmisarvo ja ihmisoikeudet siinä missä muillakin.

Toisen kerran kyyneliä vuodatin siksi, kun kävin Turun keskustan kauppakeskus Hansassa, jossa näin yhden pyörätuolissa istuvan nuoren naisen. Hän oli laittanut säärtensä eteen kannanoton Pekan puolesta vammaisten ihmisten vuoksi. Jututin häntä ja hän kertoi omasta elämästään. Hänellä oli myös henkilökohtainen avustaja. Kiitin naista ja kiitin myös avustajaa. Kun lähdin pois, tulivat kyyneleet, sillä minusta oli erityisen hienoa, että joku jaksaa muistuttaa todellisuudesta ohikulkijoita. Yhteiskunnassamme moni jää vaille ääntä ja siksi senkin eteen on tehtävä työtä.

Pekan sanoma on selvä. Hän haluaa presidenttinä Suomen, jossa kaikilla on hyvä olla. Tällainen inhimillinen, kaikkia osallistava asenne on sitä, mitä Suomi nyt tarvitsee. Se asenne on näkynyt hänen työssään aikaisemminkin. Voidaankin miettiä, mikä arvo tällä olisi valtioiden välisissä suhteissa. Todennäköisesti se olisi positiivinen asia, joka huomattaisiin laajasti maailmalla. Se olisi kilpailuvaltti Suomen eduksi. Pekka Haavisto olisi presidenttinä maallemme inhimillinen esimerkki.

Elämänkoulu muokkaa jokaisesta omanlaisensa persoonan. Pekka on selviytynyt varsin erinomaisesti kampanjansa aikana vastaan tulleista asiattomuuksista. Eikö tämä osoitakin tiettyä kypsyyttä ja inhimillisyyttä, jota tarvitaan presidentin tehtävissä?

Vaalihuoneistot avautuvat noin kuuden tunnin kuluttua. Inhimillinen valinta on numero 2. Itse sen kirjoitin jo ennakkoäänestyksen aikaan. Kirjoitathan sinäkin sen saman?

t. Jukka

Pekka Haavisto & vihroitto

Jukka Väisänen — Mon, 23 Jan 2012 08:13:46 +0000

Monet kyynelehtivät ilosta laillani, kun Pekka Haavisto sai aikaan vihroiton. Pekka sen ansaitsi. Häntä voisi ylistää ihmisenä monesta syystä. Henkilökohtaisesti en uskonut asiaan viime kevään eduskuntavaalikatastrofin jälkeen, sillä luulin vihreävastaisuuden olevan muotivillitys. Tässä yhteydessä haluan kiittää kaikkia Pekka Haavistoa äänestäneitä; olette olleet luomassa vihroittoa, mikä on erinomaisen hienoa.

Vaikka Pekka on myös laajapohjaisen kansalaisvaltuuskunnan tukema, on muistettava, että Pekka on hyvinkin vihreä. Pekan reilun pelin henki on vihreyden ydintä. Hän kunnioittaa muita ihmisiä, eikä vähättele muita. Hänestä on nähtävissä sovittelevan rauhanneuvottelijan ja -välittäjän piirteet. Hän on erittäin hyväkäytöksinen ja inhimillinen, mikä on näkynyt esimerkiksi erilaisissa elämäntilanteissa olevien aseman ymmärtämisenä. Hän ei polje köyhien tai muidenkaan oikeuksia. Hän käsittää erinomaisen hyvin kansalliset ja kansainvälisetkin ympäristöongelmat.

Nämä edellä mainitsemani ominaisuudet ovat vihreää ajatusmaailmaa. En myöskään voi olla ajattelematta sitä, että Pekka muiden vihreiden tavoin ajattelee myönteisesti perustulosta ja tahtoo lopettaa pienituloisten hyppyyttämisen luukulta toiselle.

Pekka sai siis aikaan vihroiton. Toivon saavani itsekin sen aikaan tulevissa vaaleissa. Monille vihreys on ollut pelottava asia ja toivonkin nyt mahdollisimman monen löytävän uuden mahdollisuuden vihreistä. Emme me vihreät ole pahoja, emmekä tee kiusaa kenellekään tarkoitushakuisesti. Hyväntahtoisuus kuuluu minusta moneen vihreään luontaisesti.

Pyytäisin nyt kaikkia mahdollisia työskentelemään Pekan presidenttiyden eteen. Koska Vihreät on eduskuntapuolueista varmasti köyhimpiä, ellei jopa köyhin, on selvää, että suuriin mainostuksiin ei itse puolueella ole varaa. Kampanjointia voi tehdä monella tavalla. Sosiaalisessa mediassa voit ottaa kantaa Pekan puolesta kirjoittamalla blogiisi kannattavasi Pekkaa ja laittamalla kuvapinssin eli PicBadgen Facebook-profiilisi kuvaan. Puskaradioissa sanan voi laittaa kiertämään. Voit takissasi tai laukussasi pitää Pekka Haavisto -pinssiä tai kulkea Pekka Haavisto -kangaskassin kanssa siellä, missä oletkin. Voit mahdollisesti myös luukuttaa Pekan esitteitä tai antaa vinkkejä hyvistä esitteiden luukutuspaikoista. Kerrostalojen rappukäytävän avaaminen tai ovikoodin kertominen luukuttajalle on myös hyvä asia.

Lopuksi toivon, että pystytte jatkossakin äänestämään vihreitä ehdokkaita. Olemme varmasti hyviä tyyppejä, jotka haluavat kantaa huolta ja vastuuta yhteisistä asioistamme. Niin kuin tekin, hyvät äänestäjät!

t. Jukka

Ansaitsemme pätevän presidentin

Jukka Väisänen — Sat, 21 Jan 2012 09:30:06 +0000

Tiesitkö, että diplomaattisuus ja kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa ovat presidentin tärkeimpiä taitoja? Oletko ajatellut, mitä merkitsevät kaikkien ihmisten ihmisarvon kunnioittaminen ja ahkeruus esimerkkinä Suomen kansalle?

Suomella on tällä kertaa erinomainen mahdollisuus saada presidentiksi henkilö, joka on todistettavasti saanut arvostusta maailmanlaajuisesti. Hänet on kutsuttu moniin paikkoihin luennoimaan rauhasta ja kansainvälisistä tehtävistä. Monenlaiset kannattajat yli puoluerajojen ovatkin todiste siitä, että marginaalit hyvin tunteva Pekka Haavisto olisi harvinaisen erinomainen valinta presidentiksemme.

Pekan valintaa puoltaa hyvä ihmisoikeustuntemus, mutta tämä lisäksi muistuttaisin hänen taustastaan ympäristöministerinä 1990-luvulla. Tämä antaa poikkeuksellisen hyvät valmiudet keskustella myös tärkeistä terveyteenkin vaikuttavista ympäristökysymyksistä. Kannattaa myös muistaa Pekan hieno ja rauhallinen käyttäytyminen vaalitenteissä; hän ei hermostu ärsyttävissä tilanteissakaan, vaan antaa itsestään miellyttävän optimistisen kuvan.

Vaikka presidentti ei suoraan vaikutakaan sisäpolitiikkaan, toisi Pekan valinta muutoksia siihenkin. Sosiologi, Helsingin kaupunginvaltuutettu Johanna Sumuvuori nousisi hänen tilalleen kansanedustajaksi. Olen myös varma, että Pekan presidenttiys toisi myös hallituspuolue Vihreiden politiikkaan uusia tuulia, sillä aikaa seuraavassa puolueessa Pekan arvojohtajuudesta otettaisiin myös oppia.

Asiantuntevan johtajan Suomelle saamme, kun kirjoitamme numeron 2 presidentinvaalien äänestyslippuun. Muistathan äänestää!

t. Jukka

Lienen outo vasemmistolaisvihreä

Jukka Väisänen — Wed, 11 Jan 2012 19:10:52 +0000

Olen miettinyt kovasti, miksi verenpaineeni nousee, kun joku kehtaa väittää minua oikeistolaiseksi porvariksi. Se johtuu varmasti siitä, että minussa ei ole riistokapitalistin ainesta. Olen inhimillisyyden puolestapuhuja ja erityisesti hyvinvointi- ja syrjäytymiskysymykset ovat tärkeitä.

Kenties taloudellinen köyhyyteni on se suurin syypää sille, etten voi tunnustautua oikeistolaiseksi millään tavalla. Mielestäni köyhien ihmisten kyykyttäminen on järkyttävää, eikä sitä saa jatkaa, vaan tuloeroja tulee pienentää.

Kuten monet tietävät, olen monivammainen. Vihreät on minusta ainoa puolue, joka ymmärtää vammaisia parhaiten. Muutenkin vihreille yhdenvertaisuusasiat ovat tärkeitä. Esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen ja maahanmuuttajien ongelmiin halutaan inhimillisiä ratkaisuja ja sitä samaa tahdon minäkin. Myös varusmiespalvelus tulisi uudistaa ja yhdenvertaistaa niin, ettei kenenkään olisi sitä pakko suorittaa, vaan erilaisia porkkanoita tulisi tarjota.

Tiedän olevani varsin marginaalinen henkilö. Tuskinpa Suomessa on kovinkaan monta miespuolista vammaista aikuisopiskelijalakto-ovovegetaristia, joka tahtoo auttaa kaikkia pienituloisia. Erityisesti opiskelijoiden ja köyhien lapsiperheiden sekä kaikkien syrjäytymisvaarassa olevien asemaa tulisi mielestäni parantaa.

En ole niinkään ympäristövihreä, vaan enemmänkin eläinvihreä. Toki ymmärrän luonnon ja ympäristön tärkeyden. Kasvissyönti on asia, jota puolustan, mutta johon en ketään väkisin pakota.

Lopuksi esitän kysymyksen. Millaisen vihreän kuvan olette saaneet minusta ja miten se suhteutuu yleensä muihin vihreisiin?

t. Jukka

Eläinrakas näkee nyt painajaisia

Jukka Väisänen — Sat, 07 Jan 2012 12:25:32 +0000

Viime ajat ovat olleet surullisia eläinten oikeuksia ajattelevien näkökulmasta. Aika monen mielestä ne lienevät sivuseikka, mutta onneksi vielä joitakuita kiinnostavat nämäkin asiat.

Menneenä syksynä seurasin suloisen Dalton-alpakan tarinaa, jossa sydämetön läänineläinlääkäri ei suostunut tekemään elävälle Daltonille tuberkuloositestiä. Lopulta Dalton murhattiin ja läänineläinlääkäri toivotti lähtiessään hyvää joulua murhatun omistaneelle (itse toivoin tälle läänineläinlääkärille pahaa joulua mielessäni). Kuitenkaan Daltonin ruumiista ei löydetty tuberkuloosia, eikä mitään muutakaan vaarallista tartuntatautia.

Järkyttävintä oli huomata erään nimeltä mainitsemattoman presidenttiehdokkaan toiminta. Kyseinen ehdokas on kertonut olevansa kasvissyöjä eettisistä syistä. Vaikka hän perustelee tehotuotantonäkökulmasta kasvissyöntinsä, jota toki kannatan lämpimästi, ontuu hänen logiikkansa nahkakenkien käyttämisessä. Mutta ei se ole pahinta, ainakaan minun mielestäni. Pahempi asia on se, että kyseinen ehdokas käyttää todella mauttoman eläinrääkkäysteon (kissan murhaaminen) tehnyttä "taiteilijaa" aktiivisessa kampanjoinnissaan.

Eläinten oikeuksista välittävien kuuluukin nyt herätä. Jokaisen itseään eläinrakkaana pitävä tulisi miettiä se, mitä voisi tehdä paremmin tai enemmän. Äänestyspäätös voi olla yksi. Toiseksi arjen valinnat voivat olla niitä. Esimerkiksi voi päättää pitää yhden kasvisruokapäivän viikossa, ellei kykene ryhtymään kokoaikaiseksi kasvissyöjäksi. Talvella voi laittaa linnuille ruokaa. Sitten voi ottaa ystäväkseen kodittoman kissan tai koiran, jos se on mahdollista.

Lopuksi suosittelen miettimään, mitä eläimet merkitsevät juuri sinulle.

t. Jukka

Seksuaalisuudella ei maata johdeta

Jukka Väisänen — Mon, 02 Jan 2012 03:52:38 +0000

Ylen TV1-kanavalla tiukattiin Presidenttitentissä Pekka Haaviston seksuaalista suuntautumista. Mielestäni on hienoa, että Pekka Haavisto on pystynyt olemaan parisuhteessa näinkin pitkään. Tärkeintä on se, että osaa rakastaa ja olla tarpeeksi onnellinen pysyäkseen liitossa.

Kysymys kaapista tulemisesta on yleismaailmallisesti tärkeä, mutta turha presidentin tehtäviä ajatellen, ellei niihin katsota kuuluvaksi kaappien ovien avaamiseen kannustaminen. Seksuaalisuudella tai seksuaalisella suuntautumisella kuitenkaan ei Suomea johdeta, vaan muut henkilön ominaisuudet ovat huomattavasti tärkeämpiä. Jos seksuaalisuus olisi valtion ja kansalaisten johtamista sekä maamme edustamista, olisi silloin kysymys validi. Kuitenkin seksihullu presidenttinä olisi kamala ajatus, eikä se taida olla oikein mahdollinenkaan oikeasti. Tuskinpa mitä neuvotteluja käydään makuuhuoneessa.

Voidaan myös kysyä, miksei sitten esimerkiksi hetero-olettamusten kumoamiseksi kysytä muilta ehdokkailta, olisivatko he sittenkin esimerkiksi biseksuaaleja. "X.X., oletteko biseksuaali?" voisi esimerkiksi olla mielenkiintoinen kysymys. Tosin se olisi asiatonta, olipa X.X. kuka tahansa ehdokas.

Seksuaalisuuden suuntautumisen ei tule olla hävettävä seikka kenelläkään. Suurin seksuaalivähemmistö on biseksuaalit, joista moni tulee luokitelluksi joko hetero- tai homoseksuaaliksi parinsa sukupuolen kautta. Vapaus olla oma itsensä näkyy esimerkiksi Pekka Haavistossa. Sen sijaan moni nuori ja aikuinen tuskailee siinä, ettei pysty elämään itsenään.

Teemana seksuaalisuus on tärkeä. Sen sijaan henkilökohtaisten utelujen sijasta voitaisiin asia käsitellä toisin. Pekka Haaviston erinomaisuus tuli esille hänen vastatessaan tuohon henkilökohtaiseen kysymykseen: hän vastasi rauhallisesti ja asiallisesti siihen. Siinä tuli taas yksi hyvä syy äänestää häntä presidentiksi.

t. Jukka

Viitasaarelainen tukee Pekka Haavistoa presidentiksi

Jukka Väisänen — Wed, 28 Dec 2011 04:31:49 +0000

Omalla presidenttiehdokkaallani Pekka Haavistolla on onnekas tilanne. Hän on saanut paljon erilaisia tukijoita. Eräs heistä on Viitasaarelta ja samanniminen kuin eräs perussuomalainen kansanedustaja. Jos kyseessä on sama henkilö, nostan hänelle hattua erityisen paljon. Tässä linkki, josta voi nähdä tuttuja nimiä: http://haavisto2012.fi/vetoomus/#secondary .

Mielestäni Pekka Haavisto ansaitsee avoimesti tukea. Mielestäni hän on erinomainen asiakeskustelija. Mikä tärkeintä, hän on diplomaatti, jolla on kokemusta rauhanneuvotteluista ja jolla on kykyä hoitaa kiperiäkin tilanteita. Hän olisi ehdottomasti pätevä tähän presidentin haasteelliseen tehtävään. Hän on ollut neljä vuotta ministerinä ja sitä kautta hän on saavuttanut vahvan tason myös muiden maiden toimintatapojen tietämyksessä.

Mielestäni Pekka Haaviston presidenttiyttä tukee erityisesti hyvä ja optimistinen, positiivisuutta huokuva esiintymistaito. Häneltä puuttuu ärhäkkä aggressiivinen ja syyllistävä asenne, jolla saisi pelkästään haittaa aikaiseksi ulkopolitiikan pelikentillä. Sen sijaan hän on erinomainen kyseenalaistamaan epäoikeudenmukaisuuksia ihmisoikeuskysymyksissä. Hänen tapansa ryhtyä neuvottelemaan on esimerkillinen. Siksi hänestä tulisi erityisen sopiva maamme päämies.

Suosittelenkin kaikille Pekka Haaviston äänestämistä presidentiksi. Sitä kautta koko maamme voisi olla ylpeä valinnastaan. Lisäksi saisimme hänen tilalleen Johanna Sumuvuoren kansanedustajaksi. Ja mietitäänpä myös sitä, millaiset Linnan juhlat saisimmekaan…

t. Jukka

Miksi en ole vasemmistoliittolainen?

Jukka Väisänen — Fri, 23 Dec 2011 00:30:19 +0000

Minulta on kyselty usein, miksen ole vasemmistoliittolainen, vaan vihreä. Tämä on hyvä kysymys, sillä minulla on todella vasemmistolaiset ajatukset esimerkiksi sosiaalipoliittisissa kysymyksissä. Moni vasemmistoliittolainen eduskuntavaaliehdokas jäikin eduskuntavaalien aikaisissa mittareissa oikealle puolelleni. Tässä vaiheessa voin sanoa, että väite vihreiden oikeistolaisuudesta tai kokoomuslaisuudesta on tuulesta temmattu ja vailla todellisuutta. Toki joku vasemmistolainen voisi muistuttaa, että vihreät istuivat oikeistolaisessa hallituksessa viime hallituskaudella. Tämähän piti tavallaan paikkansa, mutta se ei tee vihreistä oikeistolaisia. Kuitenkin hallitus oli sinivihreä, jossa vihreitä syytettiin hallituksen sisäisessä oppositiossa olemisesta, kun vihreät yrittivät puolustaa esimerkiksi vähäosaisten asemaa ja vastustaa lisäydinvoimaa.

Vihreillä, toisin kuin Vasemmistoliitolla, ei ole ryhmäkuria. Mikäli joku vihreistä äänestää toisin kuin muu ryhmä, ei häntä eroteta ryhmästä. Toisin kävi Vasemmistoliitossa nyt 2011, jolloin Mustajärvi ja Yrttiaho erotettiin eduskuntaryhmästä. Vuonna 1999 sama toimenpide tapahtui joillekin eduskuntaryhmän jäsenille. Minun näkökulmastani se ei ole kovin inhimillistä kohtelua.

Vihreitä on moni Vasemmistoliiton kannattaja syyttänyt ydinvoimamyönteisyydestä. Tämähän on aika absurdi väite, koska jokainen vihreä kansanedustaja äänesti joka vaiheessa ydinvoimaa vastaan. Hallituksesta vihreät eivät lähteneet ydinvoimapäätösten myötä, koska näin luvattiin jo vaalikauden alussa. Syynä tähän oli erityisesti monet ympäristöpäätökset ja halu toimia yhdenvertaisuuden puolesta. Hassua kyllä, vasemmistoliittolaisissa kansanedustajissa on ollut pari ydinvoimaloiden puolesta äänestänyttä sekä 2002 että 2010. Vuonna 2002 Vasemmistoliitto ei marssinut ulos hallituksesta, mutta Vihreät tekivät lupauksensa mukaisesti niin.

Politiikassa olen havainnut tietynlaista aggressiivisuutta Vasemmistoliitosta. Esimerkiksi Turun kunnallispolitiikassa Vasemmistoliitto irtautui ryhmienvälisestä sopimuksesta ja sen seurauksena heiltä vietiin kaupunginhallituksen kolmas varapuheenjohtajan paikka, jota ei yleensä edes ole monista syistä. Haluan huomauttaa sen, että moni vasemmistoliittolainen syyttää vihreitä oikeistolaisiksi ja sen jälkeen yhteistyön tekeminen ei ole niin mukavaa kuin voisi olla. Omasta mielestäni maltti on valttia ja yhteishengen rakentaminen tärkeintä.

Olen jättämässä nyt Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton, koska täytän 35 vuotta tulevana vuotena. Tuen suurimmaksi osaksi tätä nuorisojärjestöä. Tässä yhteydessä minun on hyvä verrata Vasemmistonuoriin. En jaa ajatusta kannabiksen laillistamisesta, mutta toisaalta katson, ettei huumausainerikostuomio ole välttämättä paras suhtautumistapa asiaan. Perustulo on hyvä idea, jota kannatan, mutta Vasemmistonuorten vaatimus 1000 eurosta kuukaudessa on liikaa, jos tämän lisäksi ajatellaan mm. asumistukea. Se veisi valtion varat liian nopeasti uskoakseni.

Viimeinen pisara vesilasini myrskyyn on ollut Paavo Arhinmäen perusteeton väite Pekka Haaviston NATO-myönteisyydestä. Toivonkin, ettei tuommoisia väitteitä tarvitse jatkossa nähdä tai kuulla. Näistäkin huolimatta Vasemmistoliitto on puolueiden arvojärjestyksessä itselläni toisena.

Terveisin,

Jukka

P.S. Mielestäni Vihreät on paras vaihtoehto eläinten ja ympäristön ystävälle

Avoin kirjeeni Joulupukille

Jukka Väisänen — Mon, 19 Dec 2011 23:49:36 +0000

Arvoisa Joulupukki,

saatat ihmetellä, miksi 34-vuotias mies kirjoittaa sinulle. Ensiksi haluaisin tietää, mitä sinulle kuuluu. Toiseksi tiedustelisin, voinko jotenkin auttaa sinua.

Kolmas asia onkin sitten omat lahjatoiveeni. Älä huoli, en ole toivomassa itselleni mitään fyysistä materiaa, vaikka uudet nahattomat talvikengät kiinteine liukuestepiikkeineen olisivatkin ihan hyvä asia.

Lahjatoiveeni ovat seuraavat:

Pyydä Amoria olemaan hiukan järkevämpi toiminnoissaan. Kyseisellä tyypillä nimittäin lienee outo huumoritaju minun kohdallani. En tosiaankaan halua enää itseäni jahtaavan kenenkään humalaisen päällepäsmärin, joka muistuttaa olevansa aina oikeassa ja tietävänsä kaiken. En myöskään halua enää koskaan ihastua itse kehenkään sellaiseen, joka olisi kumppaniksi täysin mahdoton ajatus. Eikä puolisotoiveisiini kuulu itseäni huomattavasti vanhemmat humalaiset. Näitä kaikkia Amor on tuonut kuluneen vuoden aikana eteeni ja se on todiste oudosta huumorintajusta. Sen sijaan oikeasti sopiva vaimoehdokas olisi enemmän kuin tervetullut.

Pyydä Apolloa auttamaan minua runojeni ja sanoitusten kanssa. Minusta olisi hienoa, jos viimeinkin saisin julkisuutta taiteiden kautta. Haaveita on monta ja ne saisivat kyllä pikkuhiljaa toteutua.

Minervalle voisit vihjaista, että tarvitsen monipuolisempaa järjenkäyttöä. Haluan menestyä opinnoissani ja näyttää muille oman viisauteni erinomaisena esimerkkinä. Victoriaa voisit kannustaa luomaan minulle voitokkaan vuoden 2012.

Kaikille läheisilleni, ystävilleni ja tutuilleni haluan hyvää terveyttä ja onnellisuutta. Eiväthän nuo ole liikaa vaadittuja asioita? Tietenkään onnellisuus ei voi olla koko ajan esillä oleva tila. Jos niin olisi, ei onnellisuudella olisi mitään arvoa. Siihen olisi turtunut ja tylsistynyt.

Haluan lähentyä erityisesti Sklubin jäsenistön kanssa. Siksi toivon, että järki pysyisi päässä. Kopotehtävissä toivon innovatiivisuuteni kukoistavan, jotta jäsenet nauttisivat enemmän ja jaksaisivat paremmin. Lisäksi toivon, että jo alkaneet ystävyys- ja kaverisuhteet voisivat hyvin ja olisimme yhtä suurta perhettä.

Karaokeharrastukseni on ollut melko jäissä viime aikoina. En siis ole laulellut kuin satunnaisesti. Se harmittaa ja antaa kyllä äänenhallinnan kannalta palautetta. Tarvitsisin siis kerran viikossa karaokekaverin, ettei tuoliani viedä eikä juomaani juoda (joskaan alkoholittomat eivät ole kovin vaarassa yleensä). Tarkoituksenani on edelleen käydä karaokekilpailuissa ja ajattelinpa kokeilla, miltä tuntuu pyrkiä tangokuninkaaksi.

Akvaarioharrastuksenikin voisi tulla iloisemmin elämääni mukaan. Kaipaan tänne Turkuun akvaarioita, sillä akvaariot ovat elämääni. Turun akvaarioystävätkin saisivat minusta aktiivisemman akvaristin.

Politiikassa, hallinnossa ja muussa yhdistyselämässä olen tehnyt vuosikaudet kovasti työtä. Suopa minulle viimeinkin se läpimurto, sillä muuten alan uskoa, ettei minusta ole mihinkään. En halua olla narussa vedettävä pässi. Muistutan tässä, miten tänä syksynä on mennyt ja voisit tuoda minulle viimeinkin eteen henkilön, joka on kokenut vastaavaa yhden syksyn aikana:
1. Sukupuolentutkimuksen ainejärjestön F-pisteen varapuheenjohtajuus 3 - 3 (en päässyt edes hallitukseen)
2. TYYn edustajistovaalit, 16 ääntä (2 ääntä varajäsenyydestä)
3. Turun seudun vihreät, puheenjohtajuus 8 - 4 (hallituksen jäsenyys jatkuu)
4. Sosiologian ainejärjestö Sklubin puheenjohtajuus 23 - 5, varapuheenjohtajuus 20 - 8 (koulutuspoliittinen vastaava) [puheenjohtajuus oli kuitenkin utopiaa, enkä edes tuota varapuheenjohtajuuttakaan harmittele]
5. Ehdokkuus TYYn Vihreän listan hallitustyrkyksi [3 hakijaa, joista valitun Heikin arvasinkin tulevan valituksi ja onneksi Heikki sai TYYn hallituksen vpj-paikan]
6. TYYn ympäristövaliokunnan puheenjohtajuus 19 - 15 [olin pohjaesityksenä puheenjohtajaksi] (jäsen)
7. TYYn saavutettavuustyöryhmän puheenjohtajuus (jäsen jo 3. vuosi peräkkäin ja 2. vuosi, kun hain puheenjohtajuutta)

Edelliseen liittyen, tahtoisin läpimenon syksyn kunnallisvaaleissa. Tätä varten tahtoisin oikean tukiryhmän, joka toimisi. Tästä on kyllä mahdollisia merkkejä ilmassa. Teemani tiedän ja suuntaviivat ovat selvillä. Kuitenkin kaipaan erityisesti esitteiden luukuttajia, kampanjan ideoijia ja suunnittelijoita jne. Erityisesti kerrostalojen ovikoodit on kiva saada tietää. ;) Miehiä olisi hyvä saada porukkaan, koska miehiäkin on puhuteltava.

Haluaisin viimeinkin pitää tuparit ja KK-tutkintojuhlat. Aikahan lienee aikaisintaan helmikuussa, koska aion pitää tipattoman tammikuun ja ehkä vegaanisenkin tammikuun. Noihin kaikkiin tahtoisin voimia.

Voimia ja ideoita tarvitsen alkavan liikuntaharrastukseni suhteen. Onnistunut laihtuminen vaatisi nyt liikunnallista jatkoa. Kävely yksin on tylsää.

Sivutuloinen työpaikka (n. 300 euroa lisäansioita kuukaudessa riittää) ja kesätyöpaikka olisivat toivomuslistallani myös. Kunnallisvaalikampanja vaatii rahaa ja toisaalta muitakin rahareikiä on.

Tahtoisin myös ulkomaille käymään. Kun en lennä, niin laivamatkat Tukholmaan ja Tallinnaan ovat kivoja, joskin niihinkin tarvitsen rahaa. Harmittaa, kun lahjakortit ja ilmaistarjoukset ovat jääneet käyttämättä, kun ei matkakavereita ole.

Haluan halailla entistä enemmän. Halauksilla tätä maailmaa parannetaan. Jokaisen kuuluu saada halauksia. Joku voi huutaa tähän jotakin sensuroitavaa, mutta hellyyttä ja kosketuksia jokainen tarvitsee.

Maailman eläimet ja ympäristö ansaitsevat parempaa kohtelua. Toivon, ettei enää turhaa ja tarpeetonta kärsimystä aiheutettaisi tämä enempää. Toivon myös itselleni viisautta toiminnassani TYYn ympäristövaliokunnassa.

Toivottavasti jaksoit lukea tämän kokonaan. Haluan kuitenkin kiittää erityisesti niistä iloisista ja onnellisista hetkistä, jotka olen kokenut tänä vuonna.

Hyvää joulumieltä toivottaa

Jukka

P.S. Laitoin tämän tänne, koska tässä on paljon mikrotason asioita, jotka vaikuttavat yhteiskuntaamme tai ovat osa sitä.

Shokkiuutinen homofoobikoille: kiinnostus omaan sukupuoleen luultua yleisempää!

Jukka Väisänen — Thu, 17 Nov 2011 02:11:57 +0000

Taas olemme kuulleet kaikenlaisia lausahduksia ja erityisen akuuttina tuntuu olevan samaa sukupuolta olevien parien oikeus tanssia Linnan juhlissa. Voisi kuvitella, että tässä sivistysyhteiskunnassa ketään ei haittaisi kaksi naista tai kaksi miestä valssaamassa keskenään. Kuitenkaan edistys ei aina kulje toivottua vauhtia.

Vaikka homoja onkin arvioitu olevan noin 5 prosenttia, koskettaa tämäkin asia useampia. Itsekin tunnen useampia heteroksi itsensä luokittelevia miehiä, jotka jopa suutelevat toisten miesten kanssa. Biseksuaaleja ja biorientoituneita on niin paljon, että joka neljännen voidaan olettaa kiinnostuneen omasta sukupuolestaan jollakin tasolla.

Asia on kuitenkin todella merkittävä. Hälyttävää on se, että kahden miehen tai naisen paritanssi olisi jotenkin tuomittava. Tuomittavaa tässä on se, että moni, joka tahtoisi tanssia oman sukupuolensa edustajan kanssa, hautautuu kaappiinsa, kun ympäristöstä tulee suvaitsemattomia kommentteja. Olen surullinen jokaisen vähänkin omasta sukupuolesta pitävän puolesta. Yhdenvertaisuuslain perusperiaatteiden tunteminen tulisi kuulua jokaisen kansanedustajan edellytyksiin. Tähän meillä valitettavasti taitaa olla vielä matkaa.

Onneksi moni on herännyt asian kanssa. Liityin Homotanssit-facebooktapahtumaan ( https://www.facebook.com/event.php?eid=160110470753851 ). Toivottavasti mahdollisimman moni voisi tanssia. Tanssiminen on usein tosi mukavaa ja rentouttavaa ja yleensä iloa tuottavaa.

Jospa siis kaikki tanssisimme toisiamme kunnioittaen, niin kenellekään ei tulisi paha mieli. Ja kaikki ne, jotka tahtovat ja voivat tanssia samaa sukupuolta olevan kanssa, tehkää niin.

t. Jukka